keskiviikko 18. helmikuuta 2009

Pitkoleipää

Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.

Kamomilla oli työskennellyt leipomossa nyt viikon verran. Rouva Virtanen antoi hänelle koko ajan enemmän ja enemmän vastuuta samalla, kun leipomon asiakaskunta pikkuhiljaa kasvoi. Eräänä päivänä rouva Virtanen joutui yllättäen lähtemään kiireellisille asioille naapurikylään, ja Kamomilla jäi yksin vastaamaan leipomosta.

Kaikki olisi muuten mennyt hyvin, mutta keskipäivän aikaan leipomoon pöllähti parvi punatulkkuja, joista jokainen halusi ostaa tusinan auringonkukkarinkeleitä. Samaan aikaan karhuherra kävi kysymässä, olivatko hänen pullapitkonsa jo valmiit. Pullapitkoja ei näkynyt missään, joten Kamomilla pyysi karhuherraa palaamaan takaisin noin tunnin kuluttua.

Samalla, kun Kamomilla lappasi rinkeleitä pusseihin, otti hän uunin viereiseltä pöydältä nousemassa olleen hiivataikinan ja alkoi vaivata tätä toisella kädellä. Punatulkut saivat viimein ostoksensa tehtyä ja Kamomilla sai letittää taikinan pitkoiksi. Kun pitkot olivat olleet uunissa kymmenisen minuuttia, ja Kamomilla puhdisti leivontatasoa alkaakseen tehdä karpalokuukieita, huomasi hän eräällä hyllyllä liinan alta pilkistävän pullapitkon pään.

Samassa hän muisti, että olikin saanut karhuherran pullapitkot valmiiksi juuri ennen, kuin punatulkut astelivat sisään leipomoon. Hän oli kiireessä nostanut pitkot hyllylle ja unohtanut niiden olemassaolon. Hetken aikaa mietittyään hän hoksasi, että oli tainnut tehdä uudet pitkot leipätaikinasta. Onneksi raesokeri oli aamulla loppunut, joten hän ei ollut voinut ripotella sitä pitkoleipien päälle!

Kun karhuherra tuli jonkin ajan kuluttua hakemaan pullapitkojaan, antoi Kamomilla hänelle maistiaiseksi yhden leipäpitkoistaan. Karhuherraa Kamomillan erehdys vain nauratti. Haukattuaan palan leipäpitkon päästä, sanoi karhuherra: "Saattaa olla, että ensi kerralla tilaankin näitä enkä pullapitkoja!"



Leipäpitkot (2 kpl)

5 dl kädenlämpöistä vettä
50 g hiivaa

Sekoita hiiva veteen ja lisää joukkoon

1 tl sokeria
1 tl suolaa
2 tl oreganoa
1 dl kauraleseitä
1 dl maissijauhoja (ei maissitärkkelystä eli Maizenaa)
1 dl siemeniä (esim. kurpitsan-, seesamin- tai auringonkukansiemeniä)

Tämän jälkeen lisää taikinaan yhteensä

n. 10 dl vehnäjauhoja

Vaivaa taikinaa voimakkaasti ja lisää tarvittaessa jauhoja. Mitä pidempään vaivaat, sitä parempi sitko taikinaan tulee ja sitä vähemmän se tarttuu sormiin. Lisää lopuksi taikinaan

0,5 dl öljyä

ja vaivaa taikinaa vielä tovi. Peitä taikina liinalla ja anna sen nousta lämpimässä paikassa ainakin puoli tuntia. Tämän jälkeen voit laittaa uunin kuumenemaan 225 C-asteeseen ja muotoilla taikinan pitkoiksi. (Toki voit pyöräyttää taikinasta ihan perusleivännäköiset leivät..)

Itse letitin pitkot neljällä pötköllä näin:

- Jaa taikina kahdeksaan osaan ja pyörittele ne pötköiksi
- Litistä neljä pötköä päistään kiinni
- Nosta vasemmanpuoleisin pötkö ensin seuraavan pötkön yli, sitten seuraavan ali ja vielä viimeisen yli
- Tee samoin uudelle vasemmanpuoleiselle pötkölle ja jatka tätä, kunnes koko pitko on letitetty
- Tee toinen pitko lopuista neljästä pötköstä

Anna pitkojen nousta liinan alla, kunnes uuni on kuuma ja paista pitkoja uunissa 30 - 40 minuuttia. Pitkot kannattaa peittää leivinpaperilla, jotta ne eivät pala. Pitkot voi myös ennen uuniin laittamista voidella vedellä tai öljyllä ja niiden pintaan voi ripotella siemeniä tai leseitä.

2 kommenttia:

  1. Aivan ihana tämä sun blogi :) Ja herkullisen näköistä leipää!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Elina! Kiva saada positiivista palautetta :)

    VastaaPoista

HUOMIO HUOMIO! Blogiin on tullut niin paljon bottien ja huiputtajien kirjoittamia spämmikommentteja, että valitettavasti jouduin laittamaan kaikki kommentit esimoderointiin. Kestää siis aina jonkin aikaa, että kommenttisi julkaistaan. Pahoittelut tästä!

Pyrin joka tapauksessa vastaamaan kysymyksiin pian. Jos asialla on erityisen kiire, voit lähettää kysymyksen myös sähköpostilla kamomillankonditoria at gmail piste com

- Satu