tiistai 29. syyskuuta 2009

Helpot köyhät ritarit ja Granaattiomenasiirappi


Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.

lauantai 26. syyskuuta 2009

Nurinkurinleipä

Kaikki alkoi tästä:
Kamomilla laittoi kakkutaikinan epähuomiossa aivan liian pieneen vuokaan, mistä johtuen sen tuli tukala olla ja se halusi tuhoisin seurauksin laajentaa elintilaansa. Leipomossa leijaili jo vankka savu, kun Kamomilla viimein huomasi kurkistaa uuniin. Ei siinä auttanut muu kuin avata kaikki ovet ja ikkunat selälleen ja löyhytellä isompia savuja ulos. Onneksi siihen aikaan aamusta leipomo ei vielä ollut auki, joten asiakkaiden ei tarvinnut haistella kärähtäneen kakun aromeja. Pahaksi onnekseen Kamomilla pudotti ikkunalaudalla kukkivan belargonian ikkunaa avatessaan ja sen ruukku meni tuhannen säpäleiksi.

Appelsiiniset muroleivokset


Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.

sunnuntai 20. syyskuuta 2009

Maissilättyjä ja vadelmamangosiirappia

Tänään oli jälkiruuaksi lättyjä, ja koska jääkaapissa ei ollut valmiiksi hilloa, piti hillo tehdä itse. Onneksi pakastimesta löytyi vadelmia ja mangokuutioita sekä inkivääriä. Inkivääriä kannattaa ostaa iso pala kerralla, kuoria se ja pakastaa. Jäistä inkivääriä on helppo raastaa sopiva määrä ja lopun inkiväärin voi palauttaa takaisin pakastimeen. Inkivääri säilyy näin paljon pidempään, kuin jos sen säilyttäisi jääkaapissa.


maanantai 14. syyskuuta 2009

Asioita, joita ilmankin tulisi vallan mainiosti toimeen

Vaikka leipomistouhuissa riittäisikin se, että käytössä on jonkinlainen kulho, jonkinlainen haarukka ja jonkinlainen mitta-astia, on silti paljon hauskempaa leipoa erilaisia apuvälineitä käyttäen. Seuraava lista ei ole missään nimessä tarkoitettu ostoslistaksi, vaan sen on pikemminkin tarkoitus antaa vinkkejä siihen liittyen, mitä muita leipomisen apuvälineitä on olemassa kuin vain se haarukka, kulho ja desin mitta.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Mokkapalat

Pyrin ostamaan mahdollisimman monet tuotteet aina reilun kaupan versioina. Esimerkiksi banaanit, kaakao, tee ja (pika)kahvi ovat kotonani automaattisesti reilun kaupan tuotteita. Mikäli kaupassa ei ole saatavilla vaikkapa reilun kaupan banaaneja, jäävät banaanit ostamatta. Ja mikäli kahvilassa ei ole tarjolla reilun kaupan teetä, jää myös teekupillinen ostamatta.

Nykyisin ostan myös suklaan pääosin reiluna kauppana - ainoastaan silloin tällöin saatan herkutella Wiener Nougat'lla, Mignon-konvehdeilla tai virolaisilla Oravake-suklailla. Reilun kaupan suklaalevyt ovat toki aika paljon hintavampia kuin epäreilun kaupan suklaalevyt, mutta toisaalta voi ajatella, että tästä syystä suklaata ei tule sitten syötyä niin paljon.

lauantai 12. syyskuuta 2009

Bostonin sämpylät

Teen leipätaikinan lähes poikkeuksetta samalla reseptillä, jota hieman varioin tarpeen ja kaappien sisällön mukaan. Tämäkin resepti on tehty sen saman rimpsun mukaan, mutta itse leiväksi muuntaminen on toteutettu hieman normaalista poikkeavalla tavalla. Leivoin ja täytin sämpylät kuten korvapuustit ja paistoin ne uunissa kuin bostonkakun. Lopputuloksen voi tarjota illanistujaisissa tai ottaa vaikka mukaan evääksi käteviä annospaloina.

Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.