maanantai 12. heinäkuuta 2010

Kysymyksiä keittiöstä - täälläkin

Chocochilissä Elina vastaili keittiöaiheisiin kysymyksiin. Minäkin haluan!

Kuinka nautit kahvisi/teesi?
- Kauramaidon kanssa. Jos olisin rikas, käyttäisin vain Soyatoo!:n Coffee Creameria.

Suosikkiaamiaisruokasi?
- Leipää, jonka päällä on Tummansinistä Keijua, vegesalamia, tomaattia ja kurkkua.

Maapähkinävoi?
- Kyllä! Etenkin leivonnassa ja suklaapirtelön osana, mutta myös suolaisessa ruoanlaitossa.

Millaisen kastikkeen haluat salaatillesi?
- Öljy+soijakastike+omenaviinietikka+valkosipuli+randomilla muita mausteita.
- Hedelmäsalaatille hyvä kastike valmistuu muussatusta banaanista ja appelsiinimehusta.

Colaa vai Pepsiä?
- Ei kumpikaan vaan joko Laitilan Colaa tai Ubuntu-kolaa

Laiskottaa, mitä teet?
- Jos haluan syödä laiskasti mutta terveellisesti, menen Cafe Gopaliin. Jos taas vain laiskasti, syön pussillisen ranskiksia, joita dippaan maustamattomaan soijajukurttiin - siis oikeasti maustamattomaan, koska en mausta sitä itsekään mitenkään.

Tuntuisi vähän kokkailulta, mitä teet?
- Selailen keittokirjoja nälissäni ja turhaudun, kun en osaa päättää ja turhaudun lisää, jos pitää vielä mennä käymään kaupassa. Useimmiten tosin skippaan tämän vaiheen kokonaan, keitän perunoita ja syön ne pakastimesta valmiina löytyvien seitanpihvien kanssa, jotka paistan. Jos olen oikein nokkela, keitän perunat kerroskattilassa, jonka höyrytysosassa höyrytän kukka- tai parsakaalia ja haudutusosassa valmistan erittäin yksinkertaisen kastikkeen soijakermasta hieman tähän tapaan.

Saatko jostain ruoasta huonoja muistoja?
- Neljän viljan hiutaleista tulee lähes joka kerta mieleen se kerta, jolloin keitin niistä riisihäröpuuroa...

Muistuttaako jokin ruoka sinua jostakusta?
- Ihan varmasti lähes kaikista ruoista tulee joku mieleen. Mitään erityistä spesiaali-juuri-se-yksi-ihminen -ruokalajia en tosin nyt keksi.

Onko olemassa ruokaa, josta kieltäytyisit?
- Jos jätetään kaikki epävegaaninen tällä kertaa laskuista, niin en kauhean mielelläni syö sieniä. Tai munakoisoa. Vika on kuitenkin varmasti enemmän korvieni välissä kuin suussani.

Mikä oli lapsena lempiruokasi?
- Liha. Ihan mikä tahansa liha paitsi makkara tai nakit.

Oliko sinulla lapsena ruokaa, jota vihasit, mutta jota nyt rakastat?
- Edelliseen kysymykseen viitaten tykkään kyllä huomattavasti enemmän kasviksista nyt kuin lapsena tykkäsin, vaikka en ole niitä koskaan erityisesti vihannutkaan.

Lempihedelmäsi ja -vihanneksesi?
- Granny Smith -omena ja tomaatti.

Lempiroskaruokasi?
- Ranskalaiset perunat.

Lempivälipalasi?
- Ei mulla oo sellasta! Leipä, hedelmät, jukurtti, smoothie, pirtelö..?

Onko sinulla joitain outoja ruokatapoja?
- En tiedä, onko se varsinaisesti outoa, mutta syön todella harvoin pöydän ääressä. Useimmiten pidän lautasta sylissäni. Kun muutin aikanaan pois kotoa, meillä ei kämppikseni kanssa ollut ensimmäisen kahden vuoden aikana ruokapöytää tai ruokapöydäksi kelpaavaa pöytää.

Olet dieetillä. Millä ruoalla täytät itsesi?
- Dieetillä? Minäkö? Voin ihan rehellisesti sanoa, että en oikeastaan koskaan ole yrittänyt laihduttaa minkään erityisen dieetin mukaan. Toki olen silloin tällöin pyrkinyt syömään terveellisemmin, mutta sitä ei mielestäni lasketa dieetiksi.

Lopetat dieettisi. Mitä saisi olla?
- Suklaisia ja pähkinäisiä leivonnaisia!

Miten tulisena tilaat intialaisen/thaikkusi?
- Mietona. Nynny.

Saako olla jotain juotavaa?
- Kaikkein mieluiten vettä. Tai sitten inkivääriolutta.

Punaista vai valkoista?
- Kuulun niihin henkilöihin, jotka harrastavat lasiin sylkemistä, joten vastaan tähän historiallisesta näkökulmasta: punaista.

Lempijälkiruokasi?
- Jätski!

Täydellinen yömyssy?
- Vesi?

Mikä on ensimmäinen leipomis- tai kokkailumuistosi?
- Ensimmäinen "ruoka", jota tein itse, taisi olla keitetyt kananmunat. Leivonnaisista muistan hämärästi kuivakakun, jonka leivoin jollakin ikivanhalla ohjeella, jossa ei kerrottu, kuinka kuuma uunin pitää olla Celsius-asteilla mitattuna, vaan että "kakku pitää paistaa hyvässä lämmössä". Kakku kärähti.

Kuka on vaikuttanut ruoanlaittoosi eniten?
- Muutaman viime vuoden aikana varmaankin Colleen Patrick-Goudreau, mutta myös moni muu keittokirjailija.

Onko sinulla valokuvaa todisteeksi varhaisista kokkailuistasi?
- Ei ole kuvia kokkailuista, mutta syömisistä on. Olen myös joskus tosi pienenä käynyt ihan itse jääkaapilla hakemassa hillopurkin. Kun minut oli löydetty hilloa syömästä, olin todennut iloisesti: "Tatu työ toppaa!"


Kärsitkö jonkinlaisesta ruoanlaiton pelosta? Saako ajatuskin jonkin ruokalajin kokkailusta kämmenesi hikoamaan?
- Vihaan sitä, jos tekemäni ruoka tai leivonnainen epäonnistuu.

Mikä on käytetyin tai eniten arvostamasi keittiövälineesi ja/tai suurin pettymyksesi, mitä keittiövälineisiisi tulee?
- Arvostan ylipäätään sitä, että keittiössä on kaikenlaisia laitteita. Yksi parhaimmista keittiövälineistäni on sellainen silikoninen lastan, kauhan ja nuolijan sekoitus, joka jostain syystä on vain aivan mahtava. Iso pettymys on ehkä se, kuinka rasittavaa on jauhaa tai soseuttaa pähkinöitä tehokkaallakin tehosekoittimella.

Nimeä jokin hauska tai outo ruokakombinaatio, josta todella pidät.
- Tätä harvemmin syön, mutta omenasose (paahdetun) ruisleivän päällä on todella hyvää.

Nimeä kolme syötävää tai ruokalajia, joita ilman et vain voi elää.
- Peruna, Tummansininen Keiju ja valkosipuli.

Mitä ruoanlaitostasi puuttuu?
- Kärsivällisyyttä tehdä nättejä juttuja.

5 kommenttia:

  1. Tämä oli oikein kiva postaus :) Kiva oli lukea.

    VastaaPoista
  2. Nää on niin hauskoja luettavia :) Itse en mukamas ikinä kerkee/jaksa/viitti alkaa näitä kirjotteleen. *laiskamato*

    VastaaPoista
  3. Koska Kamomilla kertoilee välillä satuja meille, ajattelin minä puolestani kertoa pienen sadun Kamomillalle ja koko konditorian väelle. Satu ei valitettavasti ole omani, vaan lainattu ja lyhennetty kirjasta Huli Hunskeli. Sadussa äiti Hunskeli aikoo kokata päivälliseksi kalapaistia ja persiljaperunoita. Huli Hunskeli saa tehtäväkseen onkia kalan. Ja näin se menee:

    Huli Hunskeli tarvitsi kalan, ongen ja syötin. Hän nappasi ilmasta sääsken ja pisti pulloon. Pullonkaulaan hän sitoi narun. Sitten hän laski sääskipullon narusta veteen. Pikku kala ui pulloon ja jäi kiikkiin.
    - Kala syö minut, sääski inisi.
    - Se on murha ja tappo. Ei käy.
    - Ja Huli toimittaa minut paistinpannuun! kala huusi.
    - Se on murha ja tappo. Ei käy.
    Kotka kaartelee yläilmoissa. Se aikoo siepata Huli Hunskelin.
    Mutta pensaan takana väijyy metsästäjä, joka tähtää kotkaa pyssyllään. Aikoo ampua sen.
    Kala aikoo syödä sääsken, Huli aikoo toimittaa kalan paistinpannuun, kotka aikoo repiä Huli Hunskelin, metsästäjä aikoo ampua kotkan. Kuka jää jäljelle? Vain yksi, metsästäjä nimittäin.
    KUULKAA NYT, EI SE KÄY!
    Kala, laske sääski lentoon!
    Sääski, pistä metsästäjää silmäluomeen!
    Metsästäjä, älä ammu kotkaa!
    Kotka, älä revi Hulia!
    Huli, älä toimita kalaa paistinpannuun!
    Hyvin kävi. Kaikki selvisivät hengissä.

    ja sitten Huli Hunskeli lähti vattuja poimimaan. Vatut maistuvat paljon paremmilta kuin kalapaisti. Ne ovat makeita.

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa! Olisipa oikeassakin elämässä aina näin onnellisia ja helposti ratkaistuja loppuja. Kiitos, Tiina :)

    VastaaPoista