lauantai 25. syyskuuta 2010

Vegan Cupcakes Take Over The World


Isa Chandra Moskowitz ja Terry Hope Romero ovat minulle eräänlaisia sankareita. He ovat oikeastaan sen takana, että innostuin leipomisesta niin paljon, että tein siitä itselleni (ihan vain pikkuriikkisen liioitellusti sanottuna) elämäntehtävän. Muutama vuosi sitten Eläinoikeusfoorumille alkoi ilmestyä paljon viestejä, joissa puhuttiin kummallisista leivonnaisista, joista en ollut aikaisemmin kuullutkaan: cupcakeista, kuppikakuista, vuokakakkusista.. Kyse oli jostain muusta kuin muffinsseista, jostain sellaisesta, josta kaikki olivat aivan innoissaan ja jonka vuoksi monet kertoivat ostaneensa kokonaisen kirjallisen reseptejä. Siis mitä?! Oliko sellainen kirja ihan-ihan oikeasti olemassa?

Lueskellessani foorumin kirjoituksia ja googlatessani kirjaan liittyviä juttuja ja kuvia tajusin, että tuo kirja minun oli saatava. Kuvat erilaisista kuorrutetuista pikkukakkusista saivat suun vettymään ja vatsan kurnimaan. Tilasin kirjan, ostin jo valmiiksi cup-mitat ja muffinssivuokia ja lähes menetin yöuneni odottaessani postinjakajan tuomaa pakettia. Etukäteen minua jännitti se, tarvitsisinko sanakirjaa apuna englanninkielisiä reseptejä lukiessani. Pelko osoittautui turhaksi, sillä kirjan raaka-ainesanasto oli ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta helppoa. Vaikeampaa oli päättää, mitä ohjetta kokeilisin ensimmäisenä.

Leipominen oli yksi lempiharrastuksistani jo aikaa ennen tämän kirjan omistamista. Jostain syystä elin kuitenkin sellaisessa harhaluulossa, että vegaaninen leipominen käsittää banaanikakun lisäksi todella vähäisen määrän reseptejä. Vegan Cupcakes Take Over The World -kirjan saatuani koin vegaanileivontaherätyksen. Kyse oli hieman samanlaisesta asiasta, kuin jos olisi syönyt koko elämänsä näkkileipää ja yhtäkkiä päätynyt supermarketin leipäosastolle. Tutkin vegaaniruokakirjallisuutta aiempaa tarkemmin ja uskaltauduin tilaamaan useamman englanninkielisen kirjan. Opin, että leivonta-asioissa kannattaa ehdottomasti luottaa jenkkeihin.

Yhdysvalloista tulevissa resepteissä käytetään kokemukseni mukaan paljon raaka-aineita. Se lienee seurausta siitä, että uudella mantereella on maapallon mittakaavassa suhteellisen uusi ja monesta eri kulttuurista ammentava ruokakulttuuri. Myös kaksikon Moskowitz & Romeron resepteissä on usein pitkät ainesosalistat. Tätä ei kuitenkaan pidä pelästyä, sillä useimmissa tapauksissa heidän reseptinsä ovat todella yksinkertaisia valmistaa. Osan reseptien ainesosista (esim. omenaviinietikka, melassi) voi jättää pois tai korvata jollakin muulla (esim. vaniljauute vaniljasokerilla) ja lopputulos on silti hyvänmakuinen. Mutta! Jos haluaa saada aikaan järkyttävän hyvänmakuisia leivonnaisia, kannattaa kaikki ainesosat käyttää.

Jotta tämä teksti ei olisi pelkkää ylistystä, huomautettakoon, että Vegan Cupcakes Take Over The World -kirja ei ole aivan täydellinen. Kirjan lukemista hankaloittava asia on se, kuinka reseptit useissa tapauksissa eivät mahdu kokonaan samalle sivulle tai aukeamalle. On ärsyttävää joutua jatkuvasti kääntelemään sivuja edestakaisin, jos haluaa lukea ohjetta JA mitata oikean määrän jauhoja, sokeria ja muita raaka-aineita.

Muutamia huomioita kirjasta:
  • Amerikkalaisohjeiden cup-mitat voi toki muuntaa desilitroiksi, mutta tämän jälkeen mittaaminen voi olla hieman hankalaa, yksi (amerikkalainen) cup kun on virallisesti 2,37 desilitraa. Leipomista helpottaakin kovasti se, jos hankkii itselleen cup-mitat, joita voi luonnollisesti käyttää myös kaikkien muiden cup-mitoitettujen keittokirjojen ohjeita seuratessa. Mittoja myydään leivontakaupoissa, isompien tavaratalojen keittiöosastoilla ja vastaavissa paikoissa. Ostin toisen mittasettini Vapaa Valinnasta joitakin vuosia sitten, joten myös pienemmistä kaupoista kannattaa etsiskellä.
  • Kirjassa mainittu All Purpose Flour kääntyy suomeksi yksinkertaisesti vehnäjauhoksi. Vegetarian Shortening -nimistä tuotetta ei Suomessa myydä, mutta sen tilalla voi käyttää joko margariinia tai kookosrasvaa. Kookosrasvalla kuorrutteista tulee jämäkämpiä, margariinilla taas pehmeämpiä.
  • Kirjan kuorruteannokset ovat TODELLA isoja. Jos tykkää siitä, että kuorrutetta on saman verran kuin itse muffinssiosuutta, kannattaa kuorrutetta tietenkin valmistaa kokonainen annos.
  • Lähes kaikki kirjan reseptit alkavat soijamaidon ja omenaviinietikan sekoittamisella, minkä tarkoituksena on saada aikaan paksua piimämäistä soijamaitoa. Soijamaidon tilalla voi käyttää myös muita kasvimaitoja, mutta oman kokemukseni mukaan kauramaito ei paksuunnu samoin kuin soijamaito. Tällä tuskin on mitään merkitystä lopputuloksen kannalta.
Kuvassa näkyvä pikkukakkunen ei ulkoisesti vastaa lainkaan niitä kuorrutettuja sokeriöveriunelmia, joita kirja on pullollaan. Maultaan kyseinen maapähkinävoipikkukakkunen on kuitenkin ihan huippu, vaikka siinä ei olekaan kuorrutetta. Kirjan yksi hyvä puoli onkin se, että pikkukakkuset maistuvat hyviltä sellaisenaan ilman kuorrutettakin tai että kuorrutteet maistuvat hyviltä sellaisenaan ilman pikkukakkusiakin.

2 kommenttia:

  1. Tätä oli mukava lukea. Olisi kivaa nähdä pikkukakkusreseptejä ja erityisesti kuvia erilaisista kuorrutemahdollisuuksista. Uskon, että keksit ihan uskomattomia koristelutyylejä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Pikkukakkusreseptiä ei ihan heti tullut, mutta lisäsin juuri kuorrutereseptin.

    VastaaPoista

HUOMIO HUOMIO! Blogiin on tullut niin paljon bottien ja huiputtajien kirjoittamia spämmikommentteja, että valitettavasti jouduin laittamaan kaikki kommentit esimoderointiin. Kestää siis aina jonkin aikaa, että kommenttisi julkaistaan. Pahoittelut tästä!

Pyrin joka tapauksessa vastaamaan kysymyksiin pian. Jos asialla on erityisen kiire, voit lähettää kysymyksen myös sähköpostilla kamomillankonditoria at gmail piste com

- Satu