maanantai 29. marraskuuta 2010

Kaakaoruudut

Mikä olisi hyvä suomenkielinen nimi brownielle? Mokkapala ei oikein toimi, jos palaa ei ole maustettu kahvilla. Kävisikö kaakaoruutu? Sitä miettiessä voisi olla paikallaan leipoa näitä pehmeän rapsakoita ruutuja, joiden ulkonäkö ei kerro mitään siitä, kuinka hyviä nämä yksinkertaisuudessaan ovat. Namskis.


Kaakaoruudut (n. 20 palaa)
  • 1 dl maustamatonta soijajogurttia
  • 0,5 dl kauramaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
  • 1 dl öljyä
  • 2 dl sokeria
  • 2 tl vaniljauutetta (tai 1 rkl vaniljasokeria tai 0,5 tl vaniljajauhetta)
  • 2 tl perunajauhoja (toimii varmaan ilmankin)
  • 0,5 dl kaakaojauhetta
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 0,25 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl ruokasoodaa
  • Öljyä tai margariinia vuoan voiteluun
  • Korppujauhoja, mannaryynejä tai vehnäjauhoja vuoan jauhottamiseen
  1. Laita uuni kuumenemaan 160 C-asteeseen. Rasvaa ja jauhota n. 20 cm x 20 cm kokoinen vuoka.
  2. Sekoita jogurtti, kasvimaito, öljy, sokeri, vanilja ja kaakao tasaiseksi.
  3. Sekoita vehnäjauhojen joukkoon leivinjauhe ja ruokasooda ja lisää jauhot nesteiden sekaan.
  4. Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi vuokaan ja paista n. 30 minuuttia.
  5. Anna jäähtyä, leikkaa ruuduiksi, syö sellaisenaan tai tarjoa soijakermavaahdon tai soijajäätelön kanssa.
(Oikeastaan minun piti leipoa tänään Vegan Cookies Invade Your Cookie Jar -kirjan ohjeella, mutta koska kotoani ei löytynyt tofua enkä jaksanut lähteä kauppaan, päätin käyttää tofun tilalla soijajogurttia ja muokata ohjetta suomalaisille mitoille paremmin sopivaksi.)

Olettekos muuten huomanneet, että Puputyttö Raisa Kettunen leipoilee salaisia agentteja Youtubessa. Kannattaa käydä kurkistamassa: Vegaanileipojan keittiössä, Osa 1 ja Osa 2.

Kananmunaton leivonta – osa kaksi

Joku on saattanut huomata, että tuossa konditorian oikeassa laidassa on jo jonkin aikaa ollut linkki, jonka nimi on Kananmunatta keittiössä. Olen koonnut sivulle muutaman toimivaksi todetun kananmunan tilalla käytettävän tuotteen. Useimmat tuotteista ovat ennestään tuttuja, edullisia, niitä on helppo käyttää ja ne löytyvät lähikaupasta. Päivitän sivua sitä mukaa, kun tietoni kananmunattomuudesta karttuu. Otan erittäin mielelläni tietoa ja vinkkejä vastaan!

Jos aikomuksenasi on leipoa, mutta et oikein tiedä, miten suhtautua reseptissä mahdollisesti pilkottavaan kananmunaan, kannattaa asiaa lähestyä näiden kolmen kohdan kautta:
  • Ohje kehottaa vatkaamaan kananmunat, kananmunan valkuaiset tai keltuaiset vaahdoksi joko sokerin kanssa tai ilman: Kannattaa suosiolla etsiä muualta valmiiksi kananmunaton resepti. Sokerikakulle, kääretortulle, unelmatortulle ja jopa marengille löytyy paljon kanaystävällisiä ohjeita. Ei siis kannata alkaa kikkailla banaanisokerivaahdon tai omenasosesokerivaahdon kanssa, koska se ei tule onnistumaan.
  • Ohjeessa on vain yksi kananmuna, joka pitäisi sekoittaa taikinan sekaan: Kananmunan voi hyvin todennäköisesti vain jättää pois. Sen tilalle voi taikinaan lisätä hiukan nestettä, rasvaa, jauhoja tai kohotusainetta, mutta tämäkään ei aina ole välttämätöntä. Aineiden lisäämisestä ei tosin ole mitään haittaakaan, ja useissa tapauksissa ne vaikuttavat leivonnaisen makuun tai ravintoarvoihin myönteisesti.
  • Ohjeessa on useampi kananmuna, jotka pyydetään sekoittamaan taikinaan: Kananmunien tilalle kannattaa laittaa yhtä tai useampaa kananmunan tavoin käytettävää tuotetta. Useimmissa tapauksissa yksi ainesosa riittää vallan hyvin, mutta joskus voi olla parempi käyttää pariakin raaka-ainetta. Tämä johtuu siitä, että eri raaka-aineilla on erilaisia ominaisuuksia: osa kiinteyttää, osa kohottaa, osa kuohkeuttaa ja niin edelleen.
(Tässä vanhassa postauksessa on lueteltu monia kananmunan tilalla käytettäviä tuotteita, mutta Kananmunatta keittiössä -sivulla näitä raaka-aineita on vain muutamia. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että haluan tarjota tietoa lähinnä niistä kanaystävällisistä raaka-aineista, joiden käyttö on helppoa ja jotka antavat oikeasti hyvän lopputuloksen. Tuosta vanhasta viestistä voi toki etsiskellä inspiraatiota.)

tiistai 23. marraskuuta 2010

PechaKucha-ilta


Minulta kysyttiin, haluaisinko tulla kertomaan vegaanileivonnasta PechaKucha-iltaan. En ollut koskaan aikaisemmin kuullutkaan kyseisestä formaatista, mutta idea vaikutti niin kivalta, että tottakai suostuin. PechaKucha-illassa jokainen esiintyjä näyttää kaksikymmentä kuvaa ja kertoo jokaisesta kuvasta kaksikymmentä sekuntia. Yksinkertainen ja toimiva idea!

Tämänkertainen PechaKucha oli osa Tampereen arkkitehtuuriviikkoa ja sen järjesti Kulttuuriyhdistys Tilanne Ry. Tampereen Klubille oli tähän PechaKucha-iltaan saapunut seitsemän esiintyjää lisäksi yksi esiintyjä oli estynyt saapumasta paikalle, mutta hänen kuvansa näytettiin tästä huolimatta. Mukana olivat muun muassa Degrowth-ajatuksista kertova Marko Ulvila sekä intialaista ja suomalaista kulttuuria esityksessään vertaillut lääkäri Prakash Oomman.


Jos video ei toimi tässä, myös tämän linkin takaa löytyy oma esitykseni. Kuvanlaatu ei valaistusolosuhteista johtuen ole paras mahdollinen, mutta ääni ja valitettavasti myös kaamea Tampereen murre kuitenkin kuuluvat hyvin.

Oli tosi hauskaa olla mukana tällaisessa jutussa! Kiitokset järjestäjille!!

PS. Esityksessä mainituista marengeista ei ole vielä ollut juttua blogissa, mutta kunhan ehdin, niin kirjoittelen niistäkin.

sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Saksanpähkinäkakku


Tänään vietettiin isänpäivää ja juhlittiin vaarini 83-vuotispäivää. Tarjolla oli tätä saksanpähkinäkakkua ja cajunmaustettuja soijarouherullia. Lisäksi vaarini oli haalinut pöytään ison läjän muuta syötävää, sillä nälkäänhän me lapsenlapset ja lapset olemme vaarassa kuolla.

Pahoittelut huonosta kuvasta, jossa kakkupala ei erotu kunnolla kakkutaustaa vasten. Kakku on tehty lähes samalla ohjeella kuin pekaanikakku, mutta sillä erotuksella, että tämän kakun paistoin kakkuvuoassa enkä piirakkavuoassa – kakusta tuli näin paksumpi ja sen myötä mehevämpi. Toinen ero on tietenkin se, että pekaanipahkinät vaihtuivat saksanpähkinöihin.

Olen hieman vierastanut saksanpähkinöitä, koska ne maistuvat muka liian kitkeriltä eivätkä ne ole lainkaan niin makeita kuin monet muut pähkinät. Tämä on kuitenkin ollut iso virhe, sillä saksanpähkinät sopivat leivontaan ja suklaan kaveriksi todella mainiosti.

Pohja
  • 3 dl vaniljanmakuista kasvimaitoa (maustamatonkin käy)
  • 1 dl öljyä
  • 3 dl vehnäjauhoa
  • 1,5 dl sokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • 0,25 tl suolaa
  • 0,5 tl jauhettua tai rouhittua kardemummaa
Saksanpähkinämuruseos
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl fariinisokeria
  • 0,5 tl jauhettua vaniljaa
  • 2 tl kanelia
  • 3 dl saksanpähkinämuskaa
  • 1 dl juoksevaa margariinia (ks. vegaaniset juoksevat tästä listasta, myös sulatettu Tummansininen Keiju käy)
  1. Valmista ensin kakun pohja: Mittaa kasvimaito ja öljy kulhoon ja sekoita niiden joukkoon loput aineet. Kaada rasvattuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan.
  2. Valmista saksanpähkinämuruseos: Sekoita margariinia lukuunottamatta kaikki aineet yhteen. Lisää lopuksi margariini ja sekoita se tasaisesti taikinan sekaan. Ripottele muruseos pohjan päälle.
  3. Paista 190 C-asteessa n. 40 minuuttia tai niin kauan, että kakkuun työnnettyyn tikkuun tai veitseen ei jää ulosvedettäessä taikinaa. Peitä kakku paistamisen loppuvaiheessa leivinpaperilla, jotta se ei pala.

Cajunmaustetut soijarouherullat


Cajunmaustetut soijarouherullat
  • 1,5 dl soijarouhetta
  • 2 rkl öljyä
  • 1,5 dl vettä
  • 1 tl cajunmaustetta
  • 1 tl soijakastiketta
  • 1 sipuli
  • 1 tl oreganoa
  • 1 tl basilikaa
  • 1 tl meiramia
  • 1 pkt lehti- tai torttutaikinaa (ks. vegaanit taikinat täältä)
  • 1 rkl tomaattipyrettä
  • 0,5 pkt uunissa sulavaa soijajuustoa (Cheezly)
  1. Paista kuivaa soijarouhetta öljyssä muutaman minuutin ajan. Lisää soijarouheen joukkoon mausteet, soijakastike, silputtu sipuli sekä vesi. Anna kypsyä vielä viitisen minuuttia.
  2. Kauli lehti- tai torttutaikina noin uunipellin kokoiseksi levyksi (ks. vinkki alla). Levitä ensin tomaattipyre, sitten soijarouhe ja lopuksi raastettu soijajuusto levyn päälle.
  3. Rullaa levy ja leikkaa se noin sentin paksuisiksi paloiksi. Nipistä rullan pää kiinni rullaan, jotta se ei aukea uunissa.
  4. Paista 225 C-asteessa n. 12 minuuttia eli kunnes rullat ovat saaneet nätin ruskean värin.
Vinkki! Pienten torttutaikinalevyjen yhdistäminen isoksi levyksi kaulitsemalla ei välttämättä onnistu, jos levyt asettelee vieretysten siten, että vain niiden reunat ovat hieman toistensa päällä. Pienet levyt eivät välttämättä tartu kiinni toisiinsa, vaan voivat irtoilla esimerkiksi levyä siirettäessä. Yhtenäisen ison levyn saa aikaan parhaiten latomalla levyt kokonaan päällekkäin ja kaulimalla ne, ikään kuin kyseessä olisi iso taikinakimpale.

lauantai 6. marraskuuta 2010

Epämusikaaliset minttusuklaaleivokset

Maailman paras suklaatäytekakku muuntautui hieman reseptiltään sekä muodoltaan ja päätyi leivoksiksi. Leivokset puolestaan päätyvät huomenna luokkakokouksessa entisten musiikkiluokkalaisten suihin. Ohjeesta tulee noin kolmekymmentä leivosta. Ohjeen voi puolittaa ja pohjan paistaa uunipeltiä pienemmässä vuoassa. Ohjetta voi luonnollisesti edelleen käyttää myös täytekakkupohjana.
  • 2,5 dl kasvimaitoa (käytin kauramaitoa)
  • 1,5 dl omenasosetta
  • 2 tl vanilja-aromia
  • 0,5 dl rypsiöljyä
  • 4,5 dl sokeria
  • 0,5 dl kaakaojauhetta
  • 2 dl vissyä
  • 7 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 1,5 tl ruokasoodaa
  • Kostuttamiseen kahvia tai viljakahvia
  • Kuorrutteeseen 6 rkl kasvimaitoa ja 200 g maidotonta minttusuklaata (tai tummaa suklaata ja pari pisaraa piparminttuaromia)
  • Minttusuklaakermavaahtoon 1 prk vatkautuvaa kasvikermavaahtoa ja 100 g maidotonta minttusuklaata (tai sama setti kuin kuorrutteessa)
  1. Valmista ensin leivoksille pohja. Sekoita kasvimaito, omenasose, vanilja-aromi, sokeri ja siivilöity kaakaojauhe tasaiseksi. Lisää vissy ja toisessa kulhossa sekoitetut vehnäjauhot, leivinjauhe sekä ruokasooda. Levitä leivinpaperille tasaiseksi kerrokseksi ja paista 190 C-asteessa 30 minuuttia. Anna pohjan jäähtyä kunnolla ennen seuraavaa vaihetta.
  2. Leikkaa pohjan reunat siisteiksi. Leikkaa pohja kolmeenkymmeneen osaan. Kaiverra palojen keskelle pyöreä kuoppa veitsellä ja kostuta kuoppa noin teelusikallisella kahvia tai viljakahvia.
  3. Kuumenna kuorrutteeseen tuleva kasvimaito kiehuvaksi mikrossa tai liedellä. (Poista liedeltä.) Pilko suklaa kuuman kasvimaidon joukkoon ja sekoita, kunnes se sulaa. Jos suklaa ei tunnu sulavan, voit lämmittää sitä hetken aikaa mikrossa tai liedellä. Voitele leivosten reunat ja päällipuoli suklaakuorrutteella, mutta jätä keskellä oleva kuoppa ilman suklaata.
  4. Valmista minttusuklaakermavaahto pilkkomalla suklaa ja sulattamalla se varovasti mikrossa tai vesihauteessa. Vaahdota jääkaappikylmä kasvikermavaahto mahdollisimman jämäkäksi ja lisää sen joukkoon sula suklaa. Pursota minttusuklaakermavaahtoa leivoksen sisälle ja päälle haluamallasi tavalla. Viimeistele leivokset halutessasi suklaanuoteilla tai muilla valmistamillasi kuvioilla.

Suklaakuviot
  • 50 g tummaa suklaata tai maidotonta minttusuklaata
  • Koristelukynä tai muovipussi pursottamista varten
  • Leivinpaperia pursotusalustaksi
  1. Sulata suklaa vesihauteessa tai varovasti mikrossa.
  2. Täytä koristelukynä suklaalla ja piirrä sen avulla kuvioita leivinpaperin päälle. Jos käytät muovipussia, täytä se suklaalla ja leikkaa sen kulmaan pienen pieni reikä.
  3. Anna kuvioiden jähmettyä huoneenlämmössä mahdollisimman koviksi. Kuviot voi säilyttää jääkaapissa, mutta niitä ei välttämättä kannata jähmettää siellä, jotta suklaa ei liikaa pelästy lämpötilan vaihteluita ja muuta olomuotoaan harmaan rakeiseksi. Jos kuviot syödään mahdollisimman pian, voi ne huoletta jähmettää myös jääkaapissa.

perjantai 5. marraskuuta 2010

Paahtovanukas


Tutkin internetin vegaanipaahtovanukasohjevalikoimaa ja havaitsin, että kaikissa ohjeissa käytetään pehmeää tofua. Olin melko skeptinen, koska uskoin tofun maistuvan vanukkaassa liikaa tofulle. Olinkin melkoisen yllättynyt, kun näin ei käynyt. (Oikeastaan tämän ei pitänyt olla mikään kummastus, sillä olen käyttänyt tofua aikaisemminkin jälkiruokahommissa ja todennut sen toimivan oivallisesti.)

Ensimmäinen paahtovanukaskokeiluni myötäili löytämiäni ohjeita. Se sisälsi paljon tofua ja vähän kasvimaitoa, minkä lisäksi paistoin sen ilman kantta. Vanukas pullistui rumaksi ja muistutti koostumukseltaan lähinnä mannapuuroa. Tähän toiseen versioon käänsin mittasuhteet toisin päin eli laitoin tofua vähemmän suhteessa kasvimaitoon. Uunista tullessaan vanukas olikin pinnaltaan tasainen ja rakenteeltaan vanukasmaisempi.

Sokerin paahtaminen vanukkaan pinnalle onnistui sekin ensimmäistä versiota paremmin ja nätimmin. Paahdoin sokerin uunissa grillivastuksen alla, koska en omista puhalluslamppua. Puhalluslampulla sokerin saisi varmasti vielä paremman näköiseksi, mutta aion vielä harkita, tarvitsenko puhalluslamppua ihan oikeasti. Mitä muuta sillä voi tehdä kuin paahtaa sokeria?

Olen syönyt elämässäni vain kaksi kertaa aikaisemmin paahtovanukasta. Aikaa tästä on kulunut viisitoista vuotta ja lisäksi vanukkaan valmistuspaikkana oli kotitaloustunti, joten sen autenttisuudesta en menisi takuuseen. En siis tiedä, kuinka lähellä paahtovanukkaan eläintuoteversiota tämä paahtovanukas on. Maisteluraadin jäsen tosin sanoi tämän olevan todella lähellä sitä paahtovanukasta, jota hän on syönyt, joten ihan metsään ei tällä ohjeella päädy. Ja vaikka ranskalaiskokit kuinka heristäisivät kiukkuisina kaulimiaan, tutisuttaisivat kokkihattujaan ja huutaisivat, ettei paahtovanukasta voi tehdä vegaanisena, ei sen kannata antaa häiritä, sillä tämä on hyvää!

Ohjeesta tulee annos neljälle tai kuudelle riippuen siitä, minkä kokoisia vuokia käytät.
  • 300 g pehmeää tofua
  • 3 dl kaura- tai soijamaitoa
  • 6 rkl sokeria (+hieman lisää sokerikuoren valmistamiseen)
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • ripaus suolaa
  1. Laita uuni kuumenemaan 160 C-asteeseen.
  2. Sekoita kaikki aineet tasaiseksi massaksi tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella.
  3. Kaada massa pieniin uunivuokiin. Peitä vuoat kannella tai foliolla. Asettele vuoat isompaan uunivuokaan ja kaada sinne kiehuvaa vettä niin paljon, että vesi on samalla tasolla vanukkaan pinnan kanssa.
  4. Nosta vuoka varovaisesti uuniin ja paista 3045 minuuttia eli kunnes vanukkaan pinta on hyytynyt. Vanukas hyytyy lisää jäähtyessään. Paistamisen aikana voi olla hyvä lisätä vettä vuokaan, jos se kovin vähenee.
  5. Ripottele valmiiden, jäähtyneiden vanukkaiden pinnalle ohut kerros sokeria ja paahda se kauniin ruskeaksi ja rapeaksi joko puhalluslampulla tai uunissa grillivastuksen alla 250300 C-asteessa muutaman minuutin ajan. Grillivastuksella paahdettaessa vanukas kuumenee, jolloin se voi ylikypsentyä ja muuttua liian paksuksi. Vanukasta kannattaakin tällöin kypsentää vesihauteessa vain tuo 30 minuuttia.
  6. Tarjoile vanukkaat kylmänä ja säilytä jääkaapissa.

keskiviikko 3. marraskuuta 2010

Runsiksen avajaiskaakku

Tampereella sijaitseva Runsaudensarvi muutti uusiin tiloihin jo pari kuukautta sitten, mutta avajaisia vietettiin vasta tänään. Avajaisvieraille oli tarjolla kakkukahvit. Quinoaa-blogin Heidi oli vastuussa juomista, Super-Pekka hoiti rukiiset keksit ja niille levitteet ja kakuista vastasin minä.

Kakku on sama kakku, jota olen leiponut todella monia kertoja, mutta tällä kertaa käytin aineksina Runsaudensarven tuotteita. Oletan, että näin kakusta tuli hitusen terveellisempi, vaikka se suklaatäytekakku onkin. Kuten useimmat täytekakut, on tämäkin kakku mehevimmillään vasta seuraavana päivänä leipomisesta.
  • 1 dl soijamaitoa
  • 1,5 dl omenasosetta
  • 3 dl täysruokosokeria
  • 0,5 dl kaakaojauhetta
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • ripaus suolaa
  • 1 dl vissyä (tai lisää soijamaitoa)
  • 6 dl hienoa spelttijauhoa
  • 1,5 tl leivinjauhetta
  • 1 tl ruokasoodaa
  • Kahvia tai viljakahvia kostuttamiseen
  • 1 prk vatkautuvaa kasvikermavaahtoa
  • 100 g tummaa suklaata tai maidotonta minttusuklaata
  • 2 rkl soijamaitoa
  • 100 g tummaa suklaata ja maidotona minttusuklaata
  • (Pistaaseja)
  1. Sekoita soijamaito, omenasose, sokeri, kaakao, vanilja ja suola. (Kaakao kannattaa lisätä siivilän läpi.) Lisää vissy.
  2. Sekoita spelttijauhot, leivinjauhe sekä sooda toisessa kulhossa ja lisää ne muiden aineiden joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi, jotta taikina ei sitkostu.
  3. Levitä leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi ja paista 190 C-asteessa n. 30 minuuttia. (Voit paistaa kakun myös rasvatussa ja jauhotetussa kakkuvuoassa, mutta paistoaika on tällöin 4050 minuuttia. Kakku on kypsä, kun siihen työnnettyyn tikkuun ei jää raakaa taikinaa.) Anna kakkupohjan jäähtyä kunnolla ennen sen leikkaamista sopiviin osiin.
  4. Valmista suklaakermavaahto sulattamalla suklaa vesihauteessa ja sekoittamalla se vatkattuun kasvikermavaahtoon. Kostuta kakkupohja kahvilla tai viljakahvilla ja levitä kerroksen päälle suklaakermavaahtoa. Tee näin koko kakku valmiiksi. Jätä suklaakermavaahtoa hieman kakun reunojen viimeistelyyn.
  5. Kuumenna kasvimaito kiehuvaksi ja lisää siihen pilkottu suklaa. Nosta pois levyltä ja sekoita, kunnes suklaa on sulanut. Levitä suklaa kakun päälle. (Ripottele pinnalle pistaaseja.) Viimeistele kakun reunat lopuilla suklaakermavaahdoilla.
Mainostauko!

Kamomillan kakku-urakka ei loppunut vielä tähän. Ensi viikon torstaina 11.11. klo 12–18 Vegaaniliitto maistattaa ohikulkijoille Tampereen keskustorilla suklaatäytekakun lisäksi pitsaa sekä jogurttia ja juottaa aikuisille kahvia, teetä ja lapsille minttukaakaota. Tervetuloa maistelemaan lehmättömiä herkkuja!

maanantai 1. marraskuuta 2010

Hyvää maailman vegaanipäivää!

Tänään on maailman vegaanipäivä! Näytän kaikille vegaaneille peukkua ja toivon, että myös moni muu kokeilee päivää ilman eläinkunnan tuotteita. Jos se päivä ei ole tänään, niin se voi olla koska tahansa muulloinkin. Se saarnaamisesta - tässä teille kakkua, olkaa hyvät!