keskiviikko 28. huhtikuuta 2010

Tippaleivät


 
26.4.2011. Päivitetty ja yksinkertaisempi tippaleipäohje löytyy täältä: kamomillankonditoria.blogspot.com/2011/04/tippaleivat-paivitetty-ohje.html

Seuraavaksi kaksi tippaleipäohjetta. Ohjeet eroavat "kananmunankorvikkeensa" osalta ja hieman aineiden sekoitusjärjestyksensä osalta. Kakkosohje tuntui toimivan paremmin mm. värinsä puolesta, joten suosittelen sitä. Ykkösohje toki toimii myös hyvin! Ylempänä oleva tippaleipä on tehty kakkosohjeella ja alempi ykkösohjeella.

Tippaleivät - ohje 1 (n. 20 kpl)
  • 3 tl Orgran No Egg -kananmunankorvikejauhetta*
  • 3 rkl vettä
  • 5 dl (vaniljanmakuista) kasvimaitoa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,75 dl sokeria
  • (0,5 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria)
  • Paistamiseen öljyä (n. 1 l)
  • Koristelemiseen tomusokeria
  • Kattila, muotti**, reikäkauha, pihdit sekä tyhjä ketsuppipullo tms. tai muovipussi.
  • Muista myös kattilan kansi siltä varalta, että öljy syttyy palamaan. Tukahduta liekit kannella - älä missään tapauksessa vedellä! Vesi roiskuu ja voi aiheuttaa tosi pahat palovammat.
  1. Sekoita kananmunankorvikejauhe ja vesi tasaiseksi seokseksi.
  2. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa.
  3. Sekoita kuivien aineiden joukkoon kananmunankorvike ja kasvimaito. Taikinaan saa tulla hieman sitkoa.
  4. Kaada taikina ketsuppipulloon tai pussiin. Leikkaa pussin kulmaan pieni reikä.
  5. Lämmitä öljy kattilassa niin kuumaksi, että leipäpala ruskistuu siinä kauniin ruskeaksi kahdessakymmenessä sekunnissa. Kun öljy on sopivan kuumaa, kannattaa levy kääntää hieman pienemmälle. (Omassa liedessäni on kuusiportainen lämmönsäätö ja paistoin tippaleivät 4-lämmöllä.)
  6. Aseta muotti öljyyn. Pursota taikinaa sikin sokin muottiin. Taikinaa ei tarvitse laittaa kauhean paljon - yhteensä pari-kolme ruokalusikallista riittää. Odota hetki ja nosta muotti pois pihdeillä. Jos kattilaan mahtuu, tee useampi tippaleipä kerralla.
  7. Paista tippaleipää noin kaksi minuuttia eli kunnes se on saanut hieman väriä. Tippaleipä kannattaa kääntää paiston puolessa välissä, jotta se kypsyy myös yläpuolelta. Kananmunattomasta tippaleivästä ei tule yhtä tummaa kuin kaupan tippaleivät ovat - makuun tämä ei kuitenkaan vaikuta.
  8. Nosta tippaleipä reikäkauhan avulla talouspaperin päälle. Jäähdytä hyvin ja ripottele pinnalle tomusokeria.

Tippaleivät - ohje 2.
  • 3 tl pellavansiemenrouhetta
  • 3 rkl majoneesia (vegaaniset majoneesit täällä!)
  • 5 dl (vaniljanmakuista) kasvimaitoa
  • 5 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,75 dl sokeria
  • (0,5 tl vaniljajauhetta tai 2 tl vaniljasokeria)
  1. Sekoita pellavansiemenrouhe ja majoneesi tasaiseksi seokseksi. Sekoita ne kasvimaidon kanssa.
  2. Sekoita kuivat aineet toisessa kulhossa.
  3. Sekoita kuivien aineiden joukkoon kasvimaito-pellavansiemenrouhe-majoneesi-seos. Taikinaan saa tulla hieman sitkoa.
  4. Kaada taikina ketsuppipulloon tai pussiin. Leikkaa pussin kulmaan pieni reikä.
  5. Lämmitä öljy kattilassa niin kuumaksi, että leipäpala ruskistuu siinä kauniin ruskeaksi kahdessakymmenessä sekunnissa. Kun öljy on sopivan kuumaa, kannattaa levy kääntää hieman pienemmälle. (Omassa liedessäni on kuusiportainen lämmönsäätö ja paistoin tippaleivät 4-lämmöllä.)
  6. Aseta muotti öljyyn. Pursota taikinaa sikin sokin muottiin. Taikinaa ei tarvitse laittaa kauhean paljon - yhteensä pari-kolme ruokalusikallista riittää. Odota hetki ja nosta muotti pois pihdeillä. Jos kattilaan mahtuu, tee useampi tippaleipä kerralla.
  7. Paista tippaleipää noin kaksi minuuttia eli kunnes se on saanut hieman väriä. Tippaleipä kannattaa kääntää paiston puolessa välissä, jotta se kypsyy myös yläpuolelta. Kananmunattomasta tippaleivästä ei tule yhtä tummaa kuin kaupan tippaleivät ovat - makuun tämä ei kuitenkaan vaikuta.
  8. Nosta tippaleipä reikäkauhan avulla talouspaperin päälle. Jäähdytä hyvin ja ripottele pinnalle tomusokeria.

*No Egg -kananmunankorvikejauhetta voi ostaa Punnitse ja säästä -liikkeistä, Ruohonjuuresta ja ainakin isoimmista marketeista. Paketti maksaa noin viisi euroa ja on todella riittoisaa.
**Muottina voi käyttää tähän tarkoitukseen tarkoitettua pyöreää leivosmuottia. Halvemmalla pääsee, kun leikkaa tyhjästä ananassäilyketölkistä pohjan pois, poistaa etiketin ja puhdistaa purkin hyvin (myös liimat!).

Allaolevassa kuvassa esiintyy neljä tippaleipätyyppiä. Ylhäällä vasemmalla on tippaleipä tai oikeastaan joukko tippoja, joiden taikina oli liian löysää. Taikina ei siis pysynyt ollenkaan kasassa, vaan levittäytyi öljyn pinnalle. Hyvä tippaleipä tämäkin on makunsa puolesta! Ylhäällä oikealla oleva tippaleipä on tehty muotissa, mutta taikinaa on liian paljon. Tämä tippaleipä ei näytä kovinkaan houkuttelevalta.. Alhaalla vasemmalla oleva tippaleipä on tehty ilman muottia, joten se on siksi hieman levähtänyt. Alhaalla oikealla oleva tippaleipä on tehty sopivan paksulla taikinalla muotin avulla.

torstai 22. huhtikuuta 2010

Blogi kokee muodonmuutoksen

Kamomillan konditoriasta tuli vaaleanpunainen! Aion lähipäivinä tehdä enemmänkin muutoksia blogin ulkoasuun ja käytettävyyteen. Otan erittäin mielelläni vastaan kommentteja ja ideoita - varsinkin, jos jokin blogissa ei tunnu toimivan kunnolla.

lauantai 10. huhtikuuta 2010

Salmiakkiset ja lakritsaiset pikkukakkuset


Raisa Kettunen lanseerasi kirjassaan Puputyttö ja vohvelisankari termin pikkukakkunen. Se tarkoittaa cupcake-leivosta, mutta on suomea! Aion tästä lähtien käyttää juurikin tätä sanaa. Aion tosin kutsua pikkukakkusta siihen saakka muffinssiksi, kunnes se kuorrutetaan, jolloin siitä tulee pikkukakkunen.

Kun ensimmäisen kerran törmäsin Lacksuu-tahnaan, ajattelin lähinnä jotain sen suuntaista, että kuinka laiska ihmisen pitää olla, jos lakritsankin pitää olla valmiiksi pureskeltua ja löllötettyä. Tahna on kuitenkin ihan sellaisenaankin yllättävän hyvää, joten halusin käyttää sitä myös toisella tavalla. Kun tahnaan lisätään sokeria ja rasvaa, tulee siitä sen verran paksua, että sitä voi käyttää kuorrutteena, jonka värikin on hauskan hopeinen. Ohjeen muffinssit ja kuorrute ovat hyviä myös erikseen. En kehoita syömään lakritsakuorrutetta sellaisenaan, mutta kyllä se siihenkin käy. Sillä tosin voi kuorruttaa myös ihan perus- vaniljaisia muffinsseja, jos ei halua yhdistää niitä salmiakin kanssa.

Sovelsin Chocochilin salmiakkimuffini-ohjetta seuraavaan tapaan. Ohjeesta tulee 12-15 muffinssia:
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 2 dl sokeria
  • 0,5 tl vaniljaa (tai 2 tl vaniljasokeria)
  • 1 dl Turkinpippurirouhetta (eli tätä)
  • 2,5 dl kasvimaitoa
  • 1 dl öljyä
Laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen. Vuoraa muffinssipelti paperivuoilla tai asettele vuoat valmiiksi uunipellille.

Sekoita kuivat aineet. Lisää niiden joukkoon loput aineet ja sekoita tasaiseksi, mutta varo ylisekoittamasta.

Jaa taikina muffinssivuokiin siten, että vuokaan jää noin kolmasosa nousemisvaraa. Kätevimmin tämä käy sellaisella jäätelökauhalla, jossa on se mekanismi. (Tämänkin opin Puputyttö-kirjasta!)

Paista pikkukakkusia noin 18 minuuttia tai niin kauan, ettei pikkukakkuseen tökättyyn tikkuun jää (raakaa) taikinaa. Anna pikkukakkusten jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Kuorrute
  • 75 g Tummansinistä Keiju-margariinia
  • 4 dl tomusokeria
  • 1 pkt Lacksuu-mönjää (eli tätä)
Vaahdota margariini ja tomusokeri sähkövatkaimella. Lisää sekaan lakumönjä. Pursota tai levitä veitsellä jäähtyneiden muffinssien päälle.

Ohjeesta riittää kuvan pikkukakkusen tavoin kuorrutettuna noin kahteentoista pikkukakkuseen. Tämä kuorrute on aika tujakkaa, joten sitä ei aivan välttämättä tarvita ihan niin paljoa kuin kuvassa. Ohjeen voi siis puolittaa tai kaksikolmasosattaa.

torstai 8. huhtikuuta 2010

Kakku valmiista aineksista

Löysin Punnitse ja säästä -kaupasta Orgran-merkkistä "lisää vain vesi ja rasva" -kakkuainesta ja "lisää vain vesi" -suklaamousseainesta. Kumpainenkin on vegaanista ja gluteenitonta (ja soijatonta ja hiivatonta ja ainakin toinen vielä pähkinätöntäkin.) Päätin yhdistää ne kakuksi.


Kakkusetti toimii siten, että paketin sisältöön vatkataan vesi ja pieni määrä rasvaa ja tämä sitten paistetaan. Taikina maistui ja tuoksui hurmaavalta, hieman kuin jäätelöltä. Uunista tullut kakku näytti oikein hyvältä.


Suklaamoussesetti toimii samoin kuin kakkusetti, eli paketin sisältö vatkataan veteen, minkä jälkeen se on heti valmista käytettäväksi. Ja se tosiaan on noin eli vatkaamisen jälkeen mousse on rakenteeltaan erittäin moussemaista. En ollut kuitenkaan yhtään niin vakuuttunut moussesta kuin kakusta. Mielestäni se maistui hieman, hmm, muoviselta tai jopa bensiiniseltä. En välttämättä odota tuollaista vivahdetta leivonnaiselta. Saattaa toki olla, että ostamani paketti oli viallinen. Moussea ei myöskään voinut pursottaa siten, että jälki olisi ollut erityisen kaunis. Onneksi en ole oikeasti ammattilaiskondiittori, sillä tällä kakulla olisi varmasti ulkomuotonsa puolesta edellytyksiä päästä Cake Wrecks -blogiin. Suosittelen seuraamaan tuota blogia - siellä on aivan huikean hauskoja kakkuja!

Lopputulos oli lopulta ihan jees. Olisin toki voinut kostuttaa kakkupohjan jotenkin, sillä nyt se jäi hieman kuivakkaaksi. Toisena päivänä kuorrutekaan ei enää maistunut niin pahasti bensalta.

On tosi kiva, että tällaisia tuotteita on olemassa ja että ne oikeasti ovat niin helppoja käyttää kuin antavat ymmärtää. Taidan silti itse pitäytyä tästä lähtien kokonaan itseleivotuissa kakuissa, koska syömisen lisäksi kaikkein parasta kakuissa on juuri se leipominen.

Sipulisämpylät


En leiponut sämpylöitä siksi, että elintarvikealan lakon aiheuttaman pakokauhun vuoksi leipä uhkaa loppua kaupasta. Mutta jos niin tosiaan käy, niin suosittelen lämpimästi leipomaan leipää itse. Näissä sämpylöissä on jälleen kerran se sama ohje pohjana, jolla useimmiten leivon leipää. Ohjeesta voi jättää pois kikhernejauhon, siemenet ja sipulit, lisäksi ruisleseet voi korvata muilla leseillä tai hiutaleilla. Ei se ole niin tarkkaa!

Ohjeesta tulee kuusitoista isoa sämpylää. (Tai enemmän pieniä.)
  • 2 dl ruisleseitä
  • 1 dl kikhernejauhoja
  • 8-10 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl suolaa
  • 0,5 dl seesaminsiemeniä
  • 1 pss kuivahiivaa
  • 5 dl vettä
  • 1 rkl (ruokosokeri)siirappia
  • 1 iso sipuli
  • 2-3 valkosipulinkynttä
  • 0,5 dl öljyä
Sekoita ruisleseet, kikhernejauhot, noin puolet vehnäjauhoista, suola, seesaminsiemenet ja kuivahiiva keskenään. Lämmitä vesi 42-asteiseksi (vesi tuntuu käteen selvästi lämpimältä) ja sekoita jauhoseokseen. Anna seoksen turvota sen aikaa, kun pilkot sipulin pieneksi ja murskaat valkosipulin.

Sekoita taikinaan sipulit ja siirappi. Lisää vehnäjauhoja pikkuhiljaa ensin sekoittaen ja sitten vaivaten. Kun taikina alkaa irrota käsistä ja kulhon reunoista, vaivaa myös öljy taikinaan. Tämän jälkeen taikinaan saattaa tarvita vielä hieman jauhoja. Vaivaa taikinaa vielä ainakin viisi minuuttia, jotta siitä tulee oikein sitkoisaa ja pehmoisaa. Peitä taikina liinalla ja anna kohota ainakin puoli tuntia.

Vaivaa kohonnut taikina uudelleen ja jaa se osiin. Pyörittele taikina sämpylöiksi, peitä liinalla ja anna kohota ainakin puoli tuntia. Paista sämpylöitä 225 C-asteessa 15 minuuttia - pieniä sämpylöitä vähemmän aikaa.

Pari vinkkiä vaivaamiseen:
  • Taikinan valmistaminen vaatii tilaa. Minulla on SUURI kulho leipätaikinaa varten. Kulhoni tilavuus on kymmenen litraa ja se on muodoltaan matala mutta leveä. Jos sinulla ei ole käytössä hyvää kulhoa, kannattaa taikina valmistaa tai ainakin vaivata pöydällä.
  • Taikinan vaivaaminen kannattaa tehdä tunteella tai ottaa lihaskuntoharjoitteluna. Mitä parempi sitko taikinassa on, sitä parempaa leipää siitä tulee. Koska olen 158 ja puoli senttimetriä pitkä, on työtasona käyttämäni tiskipöytä hieman liian korkealla taikinan vaivaamista varten. Vaivaankin taikinan usein joko keittiöjakkaran päällä tai joskus jopa lattialla - toki käytän näissä tapauksissa kulhoa. Näin taikinan vaivaamiseen tarvittava voima tulee taikinan yläpuolelta eikä kurkottamalla.
  • Mitä parempi sitko taikinassa on, sitä vähemmän sen muotoiluvaiheessa tarvitaan jauhoja eli sitä vähemmän taikina tarttuu sormiin, kaulimeen, pöytään ja niin edelleen. Taikinan vaivaamiseen kannattaa siis käyttää enemmän aikaa kuin jauhoja.
  • Jos taikina tarttuu vaivaamisvaiheessa jatkuvasti käsiin, vaikka olet jo käyttänyt kaikki ohjeessa mainitut jauhot, kannattaa kädet välillä pestä ja kuivata. Tämän jälkeen jauhota kädet kevyesti ja jatka taikinan vaivaamista. Näin taikinan ei enää pitäisi tarttua uudelleen käsiin.
  • Taikinan vaivaaminen ei tarkoita taikinan puristelemista tai vatkaamista, vaan enemmänkin taikinan painelemista ja taittelemista.

torstai 1. huhtikuuta 2010

Aprillipäivän juustokakku

Tein juustokakkua Chocochilin ohjetta mukaillen. Oma lopputulokseni oli hieman löysä, joten siksi kakku ei näy kuvassa kokonaan. Hyvältä se kuitenkin maistui! Jos olisin malttanut pitää kakkua uunissa pidempään, olisi myös kakun muoto ollut parempi. Käytin halkaisijaltaan 17 cm:n kakkuvuokaa. Jos teet isompaan vuokaan, niin suosittelen tuplaamaan ohjeen.

Juustokakun pohja
  • 100 g keksejä (vegaaniset keksit löytyvät täältä)
  • 1 dl manteleita (tai 1 dl valmista mantelijauhetta)
  • 25 g Tummansinistä Keiju-margariinia
  • 0,5 dl kasvimaitoa
Leikkaa irtopohjavuoan pohjalle pohjan kokoinen pala leivinpaperia. (Voit tehdä myös niin, että laitat irrallisen pohjan päälle leivinpaperin ja asetat vuoan reunat paikoilleen siten, että paperin reunat jäävät ulkopuolelle. Reunat voi leikata oikeamman kokoisiksi.)

Murskaa keksit. Hienonna mantelit. Sulata margariini. Sekoita kaikki ainekset tasaiseksi. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.

Juustokakun täyte
  • 1 prk (225 g) Tofutti-soijatuorejuustoa
  • 1 prk (500 g) Alpron vaniljasoijajukurttia*
  • 1 limen mehu (n. 0,5 dl)
  • 2 rkl (30 ml) ohratärkkelystä (tai perunajauhoja tai maissijauhoja)
  • 0,5 dl sokeria
  • ripaus vaniljaa
Jos sinulla on aikaa, niin valuta soijajukurttia suodatinpussissa, jotta saat sen paksummaksi. Raasta limestä kuori talteen ennen kuin puristat siitä mehun.

Sekoita kaikki aineet tasaiseksi ja kaada juustokakun pohjan päälle.

Paista juustokakkua 175 C-asteessa ensin 20 minuuttia ja sen jälkeen ainakin toiset 20 minuuttia 150 C-asteessa. Ota kakku uunista vasta, kun se on kokonaan hyytynyt - tähän saattaa kulua aikaa ilmoitettua kauemmin. Kakku jähmettyy vielä jäähtyessään lisää.

Koristele raastetulla limen kuorella.

*Voit käyttää myös maustamatonta soijajukurttia. Laita täytteeseen tällöin enemmän sokeria.