keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit


Ihan ensiksi sanon, että itseäni ei karppaaminen kiinnosta tippaakaan. Koska kaverini päätti testata vegaanikarppausta, käytin tilaisuuden kuitenkin hyväkseni ja testasin vähähiilihydraattista leipomista.

Karpatessa ruoasta karsitaan mahdollisimman paljon hiilihydraatteja pois ja niiden tilalle pistetään proteiinia ja rasvaa. Leipomisen suhteen ongelmallisin asia on makeutus, sillä sokerilla on tärkeä sija maun ja erityisesti rakenteen tuottamisessa. En halunnut lähteä mukaan stevia-skeneen, koska siinä tapauksessa minun olisi pitänyt keksiä jokin tapa saada leivonnaiselle sellainen rakenne, jonka sokeri saa aikaan. Koska steviaa käytetään vain hyvin, hyvin pieniä määriä, se ei vaikuta leivonnaisen rakenteeseen mitenkään. Valitsin näiden keksien makeutusaineeksi glukoosista käymisen avulla erotetun erytritolin, jota myydään esimerkiksi nimellä Sötin. Tuotteessa ei ole lainkaan hiilihydraatteja, joten se käy karppaajille paremmin kuin hyvin.

Minulla ei ole koskaan ollut näin ristiriitainen olo blogitekstistä eli siitä, julkaisenko sen vai enkö julkaise. Kaikki aikaisemmat reseptini ovat sellaisia, joista itse pidän ja joita valmistaisin uudelleen, jos en ole niin jo tehnytkin. Suurin osa ohjeista on sellaisia, joita ovat maistelleet muutkin kuin vain minä ja todenneet ne hyviksi. (Joukossa on siis sellaisiakin leivonnaisia, joita olen leiponut vain itselleni, eikä kukaan ole ehtinyt niitä syömään, koska olen ollut niin nopea.) Aionkin siis tehdä historiaa ja julkaista sellaisen reseptin, jota en todennäköisesti tule enää koskaan itse käyttämään.

En valitettavasti vakuuttunut keksien mausta lainkaan, sillä Sötinin maku puski läpi hyvin voimakkaasti. Sötin ei maistu sokerilta tai ole erityisen makeaa, vaikka se onkin tehty sokerista. Sen maku on hieman metallinen ja keksien makumaailmaan kuulumattoman viilentävä, hieman purkkamainen. Käytin keksien pääjauhoina kookosjauhoja, joiden mausta tykkään kyllä kovasti. Lisäksi laitoin taikinaan gluteenijauhoja, joita ilman taikina olisi pysynyt hieman huonommin koossa. Taikinaan tuli vielä margariinia, maapähkinävoita ja pieniä määriä muita aineita. Maun lisäksi myöskään keksien rakenne ei ollut mieltä ylentävä. Eikä muuten ollut niiden ulkonäkökään.

Tässä tulee tarinan hauska osuus: vein keksejä töihin ja siellä niitä maistelleet kelpuuttivat ne hyvin pienin varauksin, kehuivat niiden makua ja pyysivät niiden reseptiä. Olin siis itse vähemmistössä haukkumassa keksejäni. Annanpa nyt siis kaikille karppaajille mahdollisuuden tutustua näihin kekseihin, jotka saivat aikaan yllättävän pitkän alustuksen. En tosin aio olla vastuussa siitä, miltä nämä muiden tekeminä tai muiden suissa maistuvat.

Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit
  • 2 dl kookosjauhoja
  • 0,5 dl gluteenijauhoja
  • 0,25 tl ruokasoodaa
  • 0,25 tl jauhettua vaniljaa
  • (0,25 tl suolaa, mikäli maapähkinävoi on suolatonta)
  • 1 dl Sötiniä tai muuta vastaavaa makeutusainetta
  • 1 dl sokeritonta maapähkinävoita
  • 50 g vegaanista margariinia (suosittelen Tummansinistä Keijua)
  • 0,75 dl vettä
  1. Sekoita kuivat aineet. Sekoita toisessa kulhossa muut aineet haarukalla. Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi. Voit käyttää apuna käsiä.
  2. Muotoile 12:ksi keksiksi tiukasti puristelemalla.
  3. Paista 190 ° C:ssa n. 10 minuuttia. Koska Sötin ei ruskistu, eivät keksitkään juuri muuta väriään paistamisen aikana. Anna keksien jäähtyä uunipellillä kymmenisen minuuttia ennen niiden siirtelemistä.
PS. Olen varma, että jos opettelisin syömään sokeritonta sokeria, niin hyvin pian makuaistini tottuisi siihen ja alkaisin pitää sen mausta. Tämä pätee lähes kaikkiin makuihin lähes kaikilla ihmisillä, koska ihmisen makuaisti on todella sopeutuvainen. Hyvä esimerkki ovat oliivit, sillä aika moni meistä on lapsena vihannut oliiveja, mutta pitää niitä nyt suurena herkkunaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti