perjantai 29. heinäkuuta 2011

Gluteeniton kesäkurpitsakakku


Tein gluteenittoman ja hieman vähempisokerisen version kardemummaisesta kesäkurpitsakakusta. En ole vielä keksinyt, miten gluteenittomista kakuista saisi muun värisiä kuin hailakan vaaleita. Jos jollakulla on (luonnollisestikin vegaanisia) vinkkejä esteettiseen gluteenittomaan leivontaan, niin otan ne mielelläni vastaan. Kaikesta epäesteettisyydestä huolimatta tämä on oikein oiva kakku.

Minua kiinnostaisi tietää myös, miten gluteenittomista kakuista saisi mahdollisimman kuohkeita. Tämäkin kakku on pehmeä, mutta vehnällisiin kakkuihin verrattuna melko tiivis. Peruna- tai arrowjuurijauholla kakkujen rakenteesta tulee mielestäni väärällä tavalla hieman jauhoinen, vaikka tärkkelysten sanotaankin tuovan leivonnaisiin kuohkeutta. Mitä muita vaihtoehtoja voisi olla olemassa?

Jauhoina kakussa voi käyttää mitä tahansa gluteenittomia jauhoja, kunhan niiden yhteinen tilavuus on 5 dl. Gluteenittomia jauhovaihtoehtoja on tosi paljon ja niistä voi miksailla oman gluteenittoman seoksen: riisiä, tattaria, kinoaa, maissia, kookosta, teffiä ja niin edelleen.

Gluteeniton kesäkurpitsakakku
  • 1,5 dl vettä
  • 1,25 dl öljyä
  • 2 dl sokeria
  • 3 dl raastettua kesäkurpitsaa
  • 0,5 tl vaniljajauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 1,5 tl kardemummaa
  • 2,5 dl täysjyväriisijauhoja
  • 1,5 dl kookosjauhoja
  • 1 dl kinoajauhoja
  • 2 tl psylliumia*
  • 0,25 tl ruokasoodaa
  • 0,25 tl leivinjauhetta
  1. Rasvaa ja jauhota kakkuvuoka. (Käytin vuokaa, jonka tilavuus on n. 0,8 l.) Laita uuni kuumenemaan 190 °C:een.
  2. Sekoita vesi, öljy, sokeri, kesäkurpitsa, vanilja, suola ja kardemumma.
  3. Sekoita loput aineet ensin toisessa kulhossa ja sen jälkeen yhdistä ne nesteiden joukkoon.
  4. Kaada ja painele taikina kakkuvuokaan ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 40 minuuttia. Kakku on valmis, kun siihen työnnettyyn tikkuun tai veitseen ei jää taikinaa.
  5. Anna kakun jäähtyä vuoassaan kymmenisen minuuttia ja kumoa se sitten jäähtymään.
* En ole ihan varma, tarvitaanko tämän kakun koossapitämiseen ihan välttämättä psylliumia, mutta koska minulla sattui sitä olemaan, niin käytin sitä kiinteyttämään taikinaa, ja hyvin pysyi kakku koossa.

tiistai 26. heinäkuuta 2011

Carobhippu-pähkinäkeksit

Ihania möhkälekeksejä!

Nyt seuraa tarinointia siitä ajasta, kun olin aloitteleva vegaani ja luulin, että mitään vegaanille kelpaavia herkkuja ei ole olemassakaan... Vegaanin karkkihylly saisi nykyisinkin olla laajempi, mutta tuolloin kauan kauan sitten se oli todella nihkeä: vihreät kuulat ja lakritsa taisivat olla ainoita tietämiäni vegaanisia karkkeja, joten ei niillä paljon juhlittu. Vegaanisesta suklaasta en ollut koskaan kuullutkaan. (Toisin kuin nyt, hah!)

Olin lukenut jostain, että carobista valmistetaan vähän niin kuin suklaata, joten olin todella innoissani löydettyäni vegaanisen caroblevyn Sokoksen luontaistuoteosastolta. Olin niin onnellinen saadessani jälleen suklaata, etten meinannut kestää sitä tunnetta. Pettymys olikin siis melkoinen, kun suklaalevyltä näyttävä levy maistuikin vain omituiselta ja jauhoiselta, mutta ei lainkaan suklaalta. Sittemmin opin pitämään carobista tosi paljon, vaikka kyllä edelleenkin tykkään enemmän suklaasta.

Tarinan opetus onkin siis se, että jos et ole koskaan syönyt carobia missään muodossa, niin älä odota sen olevan suklaata, vaikka se siltä näyttääkin. Carob on hyvää (ja terveellistäkin, mutta ei jäädä jumittamaan siihen) ja se sopii tosi hyvin moniin sellaisiin leivonnaisiin, joissa normaalisti käytetään suklaata. Carobia myydään jauheena, jota voi käyttää kaakaon sijasta, sekä levyinä ja patukoina (ks. esim. tämä), joita voi käyttää suklaan sijasta. Oma suosikkini carobpatukoista on appelsiinicarobpatukka, jota ensimmäistä kertaa syödessäni meinasin pyörtyä sen ihanan maun vuoksi. Niin se makuaisti vain sopeutuu.

Ja koska carobia voi käyttää kaakaon ja suklaan tilalla, voi saman tehdä myös toisin päin. Jos et halua tai uskalla käyttää carobia, voit tietysti korvata carobin tässä ohjeessa tummalla suklaalla.

Carobhippu-pähkinäkeksit (n. 10 kpl)

  • 100 g vegaanista margariinia
  • 1 dl fariinisokeria
  • 0,5 dl sokeria
  • 0,5 tl jauhettua vaniljaa
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 rkl pellavarouhetta (ei pakollinen)
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 75 g caroblevyä tai -patukkaa pieniksi paloiksi pilkottuna
  • 1 dl kuorittuja pistaaseja (tai muita pähkinöitä)
  1. Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en ja peitä uunipelti leivinpaperilla.
  2. Sekoita margariini, fariinisokeri, sokeri, vanilja, suola ja pellavarouhe haarukalla sekaisin.
  3. Lisää ruokasooda, vehnäjauhot, carobhiput ja pähkinät ja sekoita käsin tasaiseksi. Älä kuitenkaan vaivaa taikinaa, jotta se ei sitkostu.
  4. Jaa taikina leivinpaperin päälle kymmeneen osaan lusikalla tai mekaanisella jäätelökauhalla ja paina keksit kämmenellä hieman litteämmiksi. Siisti keksien reunat, jos ne rispaantuvat käsittelyssä.
  5. Paista keksejä esilämmitetyssä uunissa 10–12 minuuttia eli kunnes keksien reunat ovat saaneet kauniin värin. Anna keksien jäätyä uunipellillä tai ritilällä ennen kuin siirtelet niitä, sillä ne ovat vastapaistettuina hieman pehmeitä, mutta kiinteytyvät jäähtyessään.

Naanleipä


Kamomillan konditorian Facebook-sivulla (vink vink, käykääpä tykkäämässä) kyseltiin tänään gluteenittoman naanleivän perään. En ollut koskaan tehnyt edes gluteenillista naanleipää, joten halusin testata sitä ensin. Tulipa vaan hyvää naania! Olen muistaakseni kerran leiponut gluteenitonta leipää ja senkin sellaisesta valmiista seoksesta, joten ehkäpä minun pitäisikin hieman petrata tuota leipäosastoa. Jääkäämme siis odottamaan gluteenitonta versiota tästä ohjeesta.

Naanleipä (n. 8 kpl)
  • 2 dl vettä
  • 1 pss kuivahiivaa (tai 25 g tuorehiivaa)
  • 1 rkl sokeria
  • 0,5 tl suolaa
  • (1 tl jauhettua korianteria)
  • 2 rkl öljyä
  • 1,5 dl maustamatonta soijajogurttia
  • n. 8 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  1. Lämmitä vesi 42-asteiseksi (hieman kädenlämpöistä lämpöisemmäksi) ja sekoita sen joukkoon hiiva, sokeri, suola, (korianteri,) öljy ja soijajogurtti. (Jos käytät tuorehiivaa, lämmitä vesi kädenlämpöiseksi.)
  2. Sekoita leivinjauhe muutamaan desilitraan vehnäjauhoja ja yhdistä seos taikinaan. Lisää vehnäjauhoja sen verran, että taikina on helppoa vaivata, kimmoisaa eikä tartu pahasti sormiin. (Sormiin tarttumisen voi välttää, jos välillä peset ja kuivaat kädet ja jatkat vaivaamista jauhotetuin käsin.) Anna taikinan kohota lämpimässä paikassa liinan alla tunnin verran.
  3. Laita uuni kuumenemaan 275 °C:en ja peitä kaksi uunipeltiä foliolla. (Leivinpaperi voi sytttyä palamaan näin kuumassa uunissa, joten en suosittele sen käyttöä.)
  4. Jaa taikina kahdeksaan osaan ja kaulitse ne noin senttimetrin paksuisiksi soikioiksi. Asettele leivät folion päälle uunipelleille ja sivele ne sulatetulla margariinilla tai öljyllä. Ripottele pinnalle siemeniä.
  5. Paista esilämmitetyssä uunissa n. 6 min. eli kunnes leivät ovat väriltään kauniin ruskeita. Sivele leivät vielä paistamisen jälkeen sulatetulla margariinilla tai öljyllä, mutta tee tämä varoen, jotta siemenet eivät irtoile leivän päältä pois. Voit myös jättää toisen voitelun tekemättä.
  6. Syö naanleivät sellaisenaan tai intialaisen ruoan särpimenä.

sunnuntai 24. heinäkuuta 2011

Sateenkaarella koristeltu täytekakku

Kamomillan kotimetsässä oli elämä kulkenut tuttuja raiteitaan jo niin pitkään, ettei siellä juurikaan ollut mitään tarinoitavaa. Kamomilla työskenteli edelleen rouva Virtasen leipomossa, Mimosa pystytti taas kesän tullen jäätelökioskinsa ja muutkin vanhat tutut, kuten postitoimiston Tonttu, Karhuherra ja oravaperhe hoitivat hommiaan kuten ennenkin.

Jotain uutta sentään oli tapahtunut. Kamomillan Asteri-serkku oli vuokrannut pienen keltaiseksi maalatun talon Kamomillan naapurista ja asusti siinä nyt Seljan kanssa. Asterin ja Seljan kodissa oli keittiö, kylpyhuone, olohuone ja makuuhuone, jossa molemmat asukkaat nukkuivat samassa sängyssä. Eikä kukaan metsän väestä nähnyt siinä mitään paheksuttavaa tai omituista. Sen pituinen se.


Tampereella on tänä viikonloppuna Prideilty. Vegaaniliiton Tampereen ryhmä järkkäsi sateenkaaripiknikin, jonne olivat tervetulleita ihan kaikki. Koskipuistoon saapuikin paljon ihmisiä piknikkeilemään, joten syötävääkin oli yllin kyllin. Itse osallistuin nyyttäreihin tällä kakulla.

Sateenkaaritäytekakku
  • Pohja: suurinpiirtein samanlainen kuin krokotiilikakussa.
  • Kostuke: veden, sitruunamehun ja sokerin seos.
  • Täyte: Kakku on leikattu neljään osaan, joten siinä on kolmea eri täytettä, kutakin näistä omassa kerroksessaan: tuoreita mansikoita, tuoreita vadelmia ja tuoreita punaherukoita. Marjojen kanssa kerrosten väliin on levitetty vatkattua SoyaToo!-soijavispiä.
  • Kuorrute: margariini-kookosöljy-tomusokerikreemi, joka on värjätty siniseksi. (Kreemin ohje löytyy alta.)
  • Koristeet: värjättyä sokerimassaa sekä siniseksi värjättyä sokeria.
Jos sinulta ei löydy kookosöljyä, voit valmistaa kuorrutteen myös kokonaan margariinista, mutta suosittelen testaamaan kuorrutteessa myös kylmäpuristettua kookosöljyä. Se saa kuorrutteen maistumaan sopivasti kookokselta. Jos taas haluat jättää margariinin kokonaan käyttämättä, voit käyttää pelkkää kookosöljyä, jolloin saat aikaiseksi kaulittavaa kuorrutetta, kuten näissä pekaanimuffinsseissa.

Allaoleva ohje on silmämääräisesti mitattu, joten mittasuhteet saattavat hieman heitellä. Kokeilemalla kuitenkin selviää, miten paljon mitäkin ainesta pitää laittaa.

Margariini-kookosöljy-tomusokerikreemi
  • 50 g vegaanista margariinia (ks. lista täältä.)
  • 0,5 dl kookosöljyä
  • n. 1 pkt ruokotomusokeria
  • n. 2 rkl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • (elintarvikeväriä)
  1. Vatkaa margariini, kookosöljy ja puolet ruokotomusokerista sekaisin. Lisää kauramaito, vanilja ja halutessasi elintarvikeväri.
  2. Lisää ruokotomusokeria niin paljon, että kuorrute on jämäkkää, mutta silti hyvin levitettävää. Jos kuorrutteesta tulee liian paksua, voit lisätä siihen tilkan kauramaitoa. Jos se taas onkin liian löysää, lisää siihen ruokotomusokeria.
  3. Kuorrutteen voi käyttää heti, jolloin sen levittymiseen ei tarvita erityisiä kikkoja. Jos teet kuorrutteen etukäteen, niin säilytä se tällöin jääkaapissa. Kookosöljyn ansiosta kuorrute jähmettyy suht kovaksi, mutta sen saa notkistettua käyttökuntoon lämmittämällä sitä mikrossa muutaman sekunnin ajan.

sunnuntai 17. heinäkuuta 2011

Rapeat maissivohvelit


En muista syöneeni aikaisemmin tuoreita karhunvatukoita, joten kaupasta piti ottaa niitä rasiallinen maistiaisiksi, kun niitä sieltä kerran löytyi. En mitenkään yllättynyt siitä, että ne maistuvat ihan hullun hyviltä! Ne käyvät oikein hyvin kavereiksi näille vohveleillekin.

Rapeat maissivohvelit (n. 5 kpl)
  • 2 dl maissijauhoja*
  • 1 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 rkl sokeria
  • 3 dl soijamaitoa tai muuta kasvimaitoa
  • 2 rkl öljyä (+ lisää öljyä paistamiseen)
  1. Sekoita kuivat aineet ja mittaa niiden joukkoon soijamaito sekä öljy. Sekoita tasaiseksi.
  2. Kuumenna vohvelirauta, öljyä sen pinta ja paista vohvelit kauniin ruskeiksi ja rapeiksi.
  3. Älä kasaa vohveleita päälletysten, vaan säilytä ne ritilän päällä, jotta ne eivät lötkisty. Tarjoile mahdollisimman heti mieleistesi täytteiden kera: marjojen, hedelmien, hillojen, vaahterasiirapin tai vaikka soija-, kaura- tai riisijäätelön kanssa vohvelit maistuvat kaikille!
* Maissijauholla tarkoitetaan maissijauho-nimellä myytävää maissijauhoa. Ei siis maissitärkkelystä eli esim. Maizenaa eikä polentaa eli karkeasti mannaryynimäiseksi hienonnettua maissia.

perjantai 15. heinäkuuta 2011

Kardemummainen kesäkurpitsakakku


Meilläpäin maailmaa kesäkurpitsa on totuttu yhdistämään grillaukseen ja kasvishöystöihin, jopa hieman tylsänä mutta pakollisena ainesosana. Se on kuitenkin oivallinen raaka-aine myös makeille leivonnaisille, sillä se tuo kakkuihin ja muffinsseihin pehmeyttä ja mehevyyttä. Jos kesäkurpitsan käyttää kuorineen, lisää se hauskoja väripilkkuja taikinaan.

Tämä kakku on helppotekoinen, koska se paistetaan uunipellillä pannukakun tapaan. Aineksetkaan eivät vaadi vierailua erikoiskauppoihin. Taikinaan tulee paljon sokeria ja se tekee kakun pinnasta kivalla tavalla sitkaan (englanniksi fudgy). Jos haluat pehmeämmän kakun, kannattaa kokeilla kakun paistamista kakkuvuoassa tai uunipeltiä pienemmässä, korkealaitaisessa vuoassa. Paistoaika voi tällöin luonnollisesti pidentyä. En ole testannut tätä reseptiä kakkuvuoassa paistaen, joten en toistaiseksi osaa antaa tämän tarkempia ohjeita.

Kardemummainen kesäkurpitsakakku
  • 1 dl vettä
  • 2 dl öljyä
  • 4 dl sokeria (3 dl riittää myös)
  • 4 dl raastettua kesäkurpitsaa
  • 1 tl vaniljajauhetta
  • 1 tl suolaa
  • 2 tl kardemummaa
  • 7 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 0,25 tl leivinjauhetta
  1. Laita uuni kuumenemaan 170 °C:en ja vuoraa uunipelti leivinpaperilla.
  2. Yhdistä vesi, öljy, sokeri, hienolla terällä raastettu kesäkurpitsa, vanilja, suola ja kardemumma ja sekoita. 
  3. Sekoita ensin toisessa kulhossa vehnäjauhot, ruokasooda ja leivinjauhe ja yhdistä ne sitten märkien aineiden joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi.
  4. Kaada taikina uunipellille ja levitä tasaiseksi kerrokseksi.
  5. Paista esilämmitetyssä uunissa 30 minuuttia eli kunnes kakun pinta on saanut kauniin värin ja kakku on sisältä kypsä.
  6. Anna jäähtyä, leikkaa annospaloiksi ja tarjoile.

maanantai 11. heinäkuuta 2011

Unikonsiemenleipä

 

Unikonsiemenleipä
  • 2,5 dl vettä
  • 0,5 pss kuivahiivaa
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 rkl unikonsiemeniä
  • n. 8–10 dl erikoishienoja spelttijauhoja eli ns. valkoista spelttijauhoa, esim. Sunspelt.*
  • 0,5 dl öljyä
  1. Lämmitä vesi 42-asteiseksi eli sellaiseksi, että se tuntuu selvästi lämpimältä. Liota veteen kuivahiiva ja suola.
  2. Lisää joukkoon unikonsiemenet sekä puolet spelttijauhoista ja sekoita. Sekoita öljy taikinan joukkoon.
  3. Lisää jauhoja niin paljon, että taikinaa on helppo vaivata eikä se enää tartu käsiin. Vaivaa taikina kimmoisaksi, peitä liinalla ja anna nousta lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Vaivaa leipä uudelleen, muotoile pyöreäksi limpuksi uunipellille leivinpaperin päälle, peitä liinalla ja anna nousta uudelleen. Laita uuni kuumenemaan 225 °C:en.
  4. Leikkaa nousseen leivän päälle viillot ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 25 minuuttia. Leipä on valmis, kun se on pinnaltaan ja pohjastaan kauniin ruskea ja kuulostaa koputettaessa ontolta.
*Voit käyttää taikinaan myös tavallisia vehnäjauhoja, mutta jauhojen määrä voi tällöin olla erilainen. Voit korvata myös vain osan spelttijauhoista tavallisilla vehnäjauhoilla.


Kumpaan suuntaan leipä pitäisi etiketin mukaan leikata, ettei tee kauheaa käytösrikkomusta? Viiltojen suuntaisesti vai niiden vastaisesti? Itse leikkasin niiden vastaisesti.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2011

Suklaamoussetorttu


Kaverilleni järkättiin puistopiknikin malliset yllätyssynttärit ja tein sinne raakatorttua. En ole aikaisemmin leiponut näin monimutkaista raakaleivonnaista, mutta siitä huolimatta tästä tuli oikein hyvä torttu. En myöskään ole koskaan ennen käyttänyt avokadoa makean leivonnaisen pääraaka-aineena, koska se ei vain kuulosta hyvältä idealta.

Koska niin moni on kehunut avokadopohjaisia suklaamousseja, uskaltauduin minäkin testaamaan. Sain todeta, että ihan huippukamaahan se on tähän tarkoitukseen. Avokado ei maistu avokadolta valmiissa moussessa, mutta se antaa kuitenkin ihanaa kermaisuutta ja paksuutta mousselle. Jopa avomieheni, jonka mielestä avokado maistuu käsivoiteelle, antoi hyväksyvän arvosanan avokadomousselle. Ja se on iso myönnytys se!

Tortun pohja
  • 2 dl saksanpähkinöitä
  • 2 dl cashewpähkinöitä
  • 1 dl taateleita
  • 0,5 dl vettä
  • ripaus suolaa
  1. Hienonna pähkinät tehosekoittimessa ja kaada kulhoon odottamaan. Pähkinät saavat olla melkein jauhoa, mutta mukana saa olla pieniä sattumia.
  2. Hienonna seuraavaksi taatelit veden kera. Taatelit voi myös liottaa ennen hienontamista, jolloin hienontaminen käy näppärämmin.
  3. Yhdistä kaikki aineet tasaiseksi massaksi.
  4. Vuoraa irtopohjavuoka (tai muu sopiva vuoka) leivinpaperilla ja painele massa vuoan pohjalle. Laita pohja jääkaappiin odottamaan täytettä.
Avokadosuklaamousse
  • 2 kypsää avokadoa
  • 1 banaani
  • 0,75 dl (raaka)kaakaojauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 2 rkl agavesiirappia tai muuta makeutusta
  • 0,5 dl vettä
  1. Halkaise avokadot ja poista niistä kivet. Leikkaa ja/tai lusikoi avokadon hedelmäliha tehosekoittimeen.
  2. Kuori ja pilko banaani mukaan tehosekoittimeen.
  3. Lisää muut aineet ja soseuta kuohkeaksi ja tasaiseksi massaksi. Soseuttaminen saattaa kestää jonkin aikaa, mikäli moussen aineksia pitää välillä tökkiä sopivalla välineellä lähemmäs tehosekoittimen teriä. (Muista kuitenkin sammuttaa laite tämän operaation ajaksi.) Maista, tarvitseeko massa lisää makeutusta tai muuta makua ja lisää sitä tarvittaessa.
  4. Levitä valmis mousse pohjan päälle, tasoita pinta ja koristele esimerkiksi mansikoilla. Anna moussetortun jähmettyä jääkaapissa vähintään tunnin ajan.
Tästä tortusta sai leikattua siistejä siivuja, vaikka mousse ei varsinaisesti hyydykään. Käytin 24-senttistä vuokaa, ja tortusta ei tullut kauhean korkea. Tortun voi ilman muuta valmistaa myös toisenkokoisiin vuokiin, jos haluat paksumman tortun tai esimerkiksi valmiit annosvuoat torttua. Moussen voi syödä myös sellaisenaan jälkiruokana.

Vähän terveellisemmät pekaanimuffinssit vähän terveellisemmällä kuorrutteella


Näistä muffinsseista tuli vähän hölmöt kuvat, mutta siitä huolimatta nämä olivat tosi jees. Muffinssien pohja on melkein sama kuin pekaanimuffinsseissa, mutta valkoiset vehnäjauhot on vaihdettu spelttijauhoihin ja valkoinen sokeri täysruokosokeriin. Kasvimaitona käytin luomusoijamaitoa, jonka ainesosat ovat niinkin yksinkertaiset kuin soijapapu ja vesi.

Kuorrute sen sijaan oli hieman jännittävämpi kokemus. Halusin tehdä pursotettavan kuorrutteen, mutta tahdoin tällä kertaa jättää margariinit käyttämättä. Valitsin kuorrutteen rasvaksi kookosöljyn, jolla saisin kuorrutteesta jämäkkää. Mittaillessani aineita hieman samaan tapaan kuin yleensä margariinillisissa kuorrutteissa ei kuorrutteesta tullutkaan levittyvää tai pursotettavaa. Siitä tuli kaulittavaa.

Massa ei ole yhtä helppoa käsitellä kuin marsipaani tai sokerimassa, mutta jos ei ole niin kauhean tarkkaa saada siloista ja tasaista jälkeä, on tämä hauska ja erityisesti hyvänmakuinen vaihtoehto muille kuorrutteille.

Pekaanimuffinssit speltistä ja täysruokosokerista (12 kpl)
  • 4 dl erikoishienoja spelttijauhoja (ns. valkoinen spelttijauho, esim. Sunspelt)
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 1,5 dl täysruokosokeria
  • 0,5 tl vaniljajauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 2,5 dl soijamaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
  • 1 dl öljyä
  • 1,5 dl pekaanimurskaa
  1. Laita uuni kuumenemaan 190 °C:en ja vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla. (Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, voivat muffinssit levitä paistettaessa rumannäköisiksi. Voit yrittää estää tämän käyttämällä kahta vuokaa päällekkäin, lisäämällä taikinan jauhojen määrää tai vähentämällä taikinan nesteen määrää, käyttämällä niin sanottuja amerikan muffinssivuokia tai täyttämällä vuoat vasta hetkeä ennen kuin muffinssit menevät uuniin.)
  2. Sekoita spelttijauhot, leivinjauhe, ruokasooda, täysruokosokeri, vanilja ja suola.
  3. Mittaa niiden sekaan öljy sekä soijamaito ja sekoita tasaiseksi.
  4. Lisää lopuksi pekaanit ja sekoita vielä nopeasti.
  5. Jaa taikina vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18–20 minuuttia.
Näistä muffinsseista tuli tosi hassunnäköisiä, koska ne pursuilivat vuoistaan ihanasti. Ilmeisesti spelttijauhot ja täysruokosokeri saavat yhdessä aikaan sen, että muffinssien pinnasta tulee erityisen kiiltävä.


Kaulittava kaakaokuorrute
  • 0,5 dl (kylmäpuristettua) kookosöljyä
  • 1 rkl (raaka)kaakaojauhetta
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • n. 4 dl ruokotomusokeria
  • 4 tl vettä
  1. Vatkaa sähkövatkaimella kookosöljy, kaakao, vanilja ja puolet ruokotomusokerista sekaisin. Lisää vesi ja sekoita.
  2. Lisää ruokotomusokeria vähän kerrallaan. Massa on valmista, kun sitä on helppo muotoilla kädessä.
  3. Voit säilyttää massaa jääkaapissa, mutta peitä se tiiviisti kelmulla.
  4. Kaulitse massa varovasti puolen senttimetrin paksuiseksi levyksi ja ota siitä muotilla tai leikkaa veitsellä sopivia kuvioita. Massa irtoaa alustasta helpoiten, kun sen reunaa nostaa varovasti veitsellä ja avittaa massaa rauhallisesti nousemaan.
Tein muffinssien pinnalle massasta ympyrät ja jätin ne hieman liian pitkäksi aikaa odottelemaan siirtoa muffinssien päälle. Siitä johtuen kuorrute on hieman halkeillut. Jos kuitenkin kuorrutat muffinssit heti massan muotoilun perään, ei massan pinta kuivu ja lopputulos näyttää todennäköisesti oikein siloiselta. Jos massa kuivuu ja halkeilee pinnaltaa, voit vaivata sen uudelleen kimmoisaksi ja kiiltäväksi.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2011

Vähähiilihydraattiset pähkinä-kaakaokeksit


Suosittelen ihan aluksi tutustumaan edelliseen kirjoitukseeni, jossa kerroin lyhyesti näkemyksiäni karppaamisesta ja vähähiilihydraattisesta leipomisesta. Nämä keksit ovat siis jatkoa sille. Laitoin taikinaan 2 dl Sötiniä, joten näissä kekseissä se maistuu edellisiä keksejä enemmän. Maistelijat ehdottivatkin vähentämään Sötinin määrää taikinassa. Keksit kuuluvat samaan sarjaan edellisten kanssa eli jos olisin vain itse syönyt näitä keksejä, ei resepti olisi päätynyt blogiin.

Vähähiilihydraattiset pähkinä-kaakaokeksit

  • 100 g vegaanista margariinia (Suosittelen Tummansinistä Keijua)
  • 1–2 dl Sötiniä tai muuta vastaavaa makeuttajaa
  • 2 rkl vettä
  • 1,5 dl kookosjauhoa
  • 0,5 dl kaakaojauhetta
  • 0,75 dl mantelijauhetta
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 dl pähkinämurskaa, esim. pekaaneja (cashewpähkinät ovat karppauksessa nounou)
  1. Sekoita margariini, Sötin ja vesi.
  2. Lisää joukkoon loput aineet pähkinämurskaa lukuunottamatta ja sekoita käsin tasaiseksi taikinaksi. Lisää lopuksi pähkinämurska ja sekoita vielä kerran.
  3. Muotoile 12:ksi keksiksi ja paista 190° C:ssa 10 minuuttia. Keksit eivät juurikaan ruskistu ja ne ovat uunista tullessaan todella, TO-DEL-LA pehmeitä. Älä siis yritä siirtää niitä heti uunista ottamisen jälkeen, vaan anna niiden jäähtyä uunipellillä ainakin kymmenen minuuttia. Kun keksit ovat jäähtyneet, ne kyllä kovettuvat helposti käsiteltäviksi.
Karppaustrendi tarkoittaa valitettavasti sitä, että eläintuotteiden kysyntä kasvaa. Kasvikunnan tuotteista löytyy onneksi paljon karppaajillekin sopivia aineksia, joita voi käyttää myös leipomisessa:
  • Useimmat pähkinät ja siemenet ja niistä tehdyt (sokerittomat) pähkinä- ja siementahnat
  • Mantelijauhe ja muut pähkinöistä tehdyt jauheet
  • Pehmeä tofu tai maustamaton soijajogurtti kiinteyttämään sekä tuomaan kosteutta ja pehmeyttä
  • Kasviöljyt, kuten oliivi-, rypsi-, maapähkinä-, auringonkukka-, pellava- tai seesaminsiemenöljy
  • Kookosjauho vehnäjauhon tilalle
  • Gluteenijauhoa voi käyttää sitomaan taikinaa.
Jos nyt ei vielä tullut selväksi, niin en itse suosittele karppaamista kenellekään. Ylenpalttinen proteiininsyönti ei ole hyväksi suolistolle ja munuaisille, sillä ne joutuvat sitä käsitellessään todella koville. Sen sijaan en pidä lainkaan huonona ajatuksena valkoisen vehnäjauhon, valkoisen sokerin ja muiden oikeasti epäterveellisten tuotteiden karsimista ruokavaliosta. Kamomillan konditoriassa tämä ei tosin tule lähiaikoina toteutumaan, sillä pidän tärkeämpänä sitä, että voin tarjota eläinystävällisiä reseptejä tavanomaisten kananmunin, kermoin ja liivattein kyllästettyjen leivonnaisohjeiden rinnalle. Päätän tämän terveystiedon oppitunnin tähän, enkä aio palata aiheeseen, paitsi siinä tapauksessa että jotain kamalan oleellista tapahtuu tällä rintamalla :)

    Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit


    Ihan ensiksi sanon, että itseäni ei karppaaminen kiinnosta tippaakaan. Koska kaverini päätti testata vegaanikarppausta, käytin tilaisuuden kuitenkin hyväkseni ja testasin vähähiilihydraattista leipomista.

    Karpatessa ruoasta karsitaan mahdollisimman paljon hiilihydraatteja pois ja niiden tilalle pistetään proteiinia ja rasvaa. Leipomisen suhteen ongelmallisin asia on makeutus, sillä sokerilla on tärkeä sija maun ja erityisesti rakenteen tuottamisessa. En halunnut lähteä mukaan stevia-skeneen, koska siinä tapauksessa minun olisi pitänyt keksiä jokin tapa saada leivonnaiselle sellainen rakenne, jonka sokeri saa aikaan. Koska steviaa käytetään vain hyvin, hyvin pieniä määriä, se ei vaikuta leivonnaisen rakenteeseen mitenkään. Valitsin näiden keksien makeutusaineeksi glukoosista käymisen avulla erotetun erytritolin, jota myydään esimerkiksi nimellä Sötin. Tuotteessa ei ole lainkaan hiilihydraatteja, joten se käy karppaajille paremmin kuin hyvin.

    Minulla ei ole koskaan ollut näin ristiriitainen olo blogitekstistä eli siitä, julkaisenko sen vai enkö julkaise. Kaikki aikaisemmat reseptini ovat sellaisia, joista itse pidän ja joita valmistaisin uudelleen, jos en ole niin jo tehnytkin. Suurin osa ohjeista on sellaisia, joita ovat maistelleet muutkin kuin vain minä ja todenneet ne hyviksi. (Joukossa on siis sellaisiakin leivonnaisia, joita olen leiponut vain itselleni, eikä kukaan ole ehtinyt niitä syömään, koska olen ollut niin nopea.) Aionkin siis tehdä historiaa ja julkaista sellaisen reseptin, jota en todennäköisesti tule enää koskaan itse käyttämään.

    En valitettavasti vakuuttunut keksien mausta lainkaan, sillä Sötinin maku puski läpi hyvin voimakkaasti. Sötin ei maistu sokerilta tai ole erityisen makeaa, vaikka se onkin tehty sokerista. Sen maku on hieman metallinen ja keksien makumaailmaan kuulumattoman viilentävä, hieman purkkamainen. Käytin keksien pääjauhoina kookosjauhoja, joiden mausta tykkään kyllä kovasti. Lisäksi laitoin taikinaan gluteenijauhoja, joita ilman taikina olisi pysynyt hieman huonommin koossa. Taikinaan tuli vielä margariinia, maapähkinävoita ja pieniä määriä muita aineita. Maun lisäksi myöskään keksien rakenne ei ollut mieltä ylentävä. Eikä muuten ollut niiden ulkonäkökään.

    Tässä tulee tarinan hauska osuus: vein keksejä töihin ja siellä niitä maistelleet kelpuuttivat ne hyvin pienin varauksin, kehuivat niiden makua ja pyysivät niiden reseptiä. Olin siis itse vähemmistössä haukkumassa keksejäni. Annanpa nyt siis kaikille karppaajille mahdollisuuden tutustua näihin kekseihin, jotka saivat aikaan yllättävän pitkän alustuksen. En tosin aio olla vastuussa siitä, miltä nämä muiden tekeminä tai muiden suissa maistuvat.

    Vähähiilihydraattiset maapähkinävoikeksit
    • 2 dl kookosjauhoja
    • 0,5 dl gluteenijauhoja
    • 0,25 tl ruokasoodaa
    • 0,25 tl jauhettua vaniljaa
    • (0,25 tl suolaa, mikäli maapähkinävoi on suolatonta)
    • 1 dl Sötiniä tai muuta vastaavaa makeutusainetta
    • 1 dl sokeritonta maapähkinävoita
    • 50 g vegaanista margariinia (suosittelen Tummansinistä Keijua)
    • 0,75 dl vettä
    1. Sekoita kuivat aineet. Sekoita toisessa kulhossa muut aineet haarukalla. Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi. Voit käyttää apuna käsiä.
    2. Muotoile 12:ksi keksiksi tiukasti puristelemalla.
    3. Paista 190 ° C:ssa n. 10 minuuttia. Koska Sötin ei ruskistu, eivät keksitkään juuri muuta väriään paistamisen aikana. Anna keksien jäähtyä uunipellillä kymmenisen minuuttia ennen niiden siirtelemistä.
    PS. Olen varma, että jos opettelisin syömään sokeritonta sokeria, niin hyvin pian makuaistini tottuisi siihen ja alkaisin pitää sen mausta. Tämä pätee lähes kaikkiin makuihin lähes kaikilla ihmisillä, koska ihmisen makuaisti on todella sopeutuvainen. Hyvä esimerkki ovat oliivit, sillä aika moni meistä on lapsena vihannut oliiveja, mutta pitää niitä nyt suurena herkkunaan.

    sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

    Vadelmajäätelö


    Alunperin minun piti tehdä mansikoita varten jonkinlainen kastike, mutta koska jääkaapista sattui löytymään vadelmasoseen jämät sekä muut tarvittavat aineet ja jäätelökoneen kylmäelementti oli sopivasti pakastimessa odottamassa hommia, päätinkin valmistaa jäätelöä. Syntyikin siis raikkaan kirpsakka jätski! Sen valmistamiseen kuluu jäätelökoneesta riippuen korkeintaan tunnin verran. Sitäkään ei tarvitse kokonaan vahtia koneen vieressä.

    Vadelmajäätelö (4 annosta)
    • 1 prk kauravaniljakastiketta (esim. Sunnuntai)
    • 0,5 prk Tofutti Sour Supreme -soijahapankermaa
    • 2 dl vadelmasosetta (esim. Sato)
    • 0,25 tl vaniljajauhetta
    • maun mukaan sokeria (itse käytin 5 rkl kookossokeria ja 3 rkl ruokosokeria)
    1. Vatkaa kauravaniljakastike kuohkeaksi.
    2. Lisää joukkoon Sour Supreme, vadelmasose ja vanilja sekä niin paljon sokeria, että maku miellyttää sinua.
    3. Valmista jäätelöksi jäätelökoneen ohjeen mukaan.
    4. Tarjoile heti ja koristele halutessasi maidottomalla valkoisella suklaalla.
    5. Jos kaikki jäätelö ei kulu kerralla, pakkaa se sopivina kerta-annoksina pakastimeen. Jos jäätelö kovettuu pakatimessa kivikovaksi, niin anna sen pehmentyä huoneenlämmössä tai jääkaapissa jonkin aikaa ennen tarjoilua.
    Sato-merkkisiä hedelmä- ja marjasoseita on ollut myynnissä esimerkiksi Sokoksella, mutta soseita valmistavan Bonnen nettisivuilta ei näitä soseita jostain syystä löydy. Sen sijaan sivujen Ammattilaiset-osastolta löytyy Bonne-merkkisiä litran ja puolen litran kokoisia soseita. Toivottavasti edes jotkut näistä tulevat myyntiin myös tavallisten ihmisten kauppoihin. Plussaa annan siitä, että Sato- ja Bonne-soseet on valmistettu aina vain yhdestä ainesosasta: vadelmasoseessa on siis vain vadelmaa, omenasoseessa vain omenaa ja niin edelleen.

    Miinusta sen sijaan tulee (ainakin Sato-purnukoiden kohdalla) siitä, että tämä yksinäinen raaka-aine ei ole luomua eikä sen alkuperämaata ole merkitty pakkauksiin. Varsinkin omenoiden, vadelmien, mustikoiden ja vastaavien Suomessakin kasvavien marjojen ja hedelmien kohdalla ostajan on helppo vahingossa kuvitella, että koska tuote on valmistettu tai pakattu Suomessa, ovat sen raaka-aineetkin peräisin Suomesta. Todennäköisesti lainsäädäntö antaa mahdollisuuden tällaisille pakkausmerkinnöille, mutta omasta mielestäni asioiden ilmoittamatta jättämisessä on tällaisissa tapauksissa hieman huiputuksen ja viherpesun makua. Taidanpa siis laittaa kyselyä Bonnelle, että mistäpäin maailmaa heidän tuotteidensa hedelmät ja marjat tulevat.

    lauantai 2. heinäkuuta 2011

    Uusia ruokavaliotunnisteita

    Uusin blogin tunnisteita ottamalla mukaan erilaiset ruokavaliotunnisteet. Tunnisteet löytyvät blogin oikeasta reunasta Erityinen ruokavalio? -otsikon alta. Ne eivät ole yhtä ehdottomia kuin Kamomillan konditorian suhtautuminen eläinperäisiin raaka-aineisiin ja tuotteisiin eli jonkinlaista variaatiota puhtaan ja ei-niin-puhtaan erityisruokavalion välillä resepteistä löytyy. Toivon kuitenkin, että tunnisteista on apua heille, jotka etsivät gluteenittomia, sokerittomia, soijattomia, pähkinättömiä, kuumentamattomia tai lisäaineettomia reseptejä.

    • Gluteenittomat ohjeet ovat pääosin sellaisia, että niiden raaka-aineet on löydettävissä täysin gluteenittomina. Osassa ohjeita on käytetty sellaisia tuotteita (esimerkiksi suklaa), joiden resepti on gluteeniton, mutta joiden sataprosenttisesta gluteenittomuudesta ei ole varmuutta. Tuote on voitu valmistaa esimerkiksi tehtaassa, jossa käsitellään gluteenia sisältäviä raaka-aineita. Jos leivot keliaakikolle, tarkista aina, mitä tuotteita hän voi käyttää.
    • Sokerittomat reseptit ovat sellaisia, joissa ei ole käytetty ns. tavallista sokeria, ruokosokeria, hedelmäsokeria, siirappia jne. Sokerittomissa resepteissä on voitu käyttää agave-, vaahtera- tai taatelisiirappia tai muita vastaavia makeutusaineita, mutta useimmiten näitäkin vain pieniä määriä.
    • Soijattomien reseptien joukosta löytyvät ne ohjeet, jotka ovat sellaisenaan soijattomia tai joiden soijaa sisältävät raaka-aineet (soijamaito, soijakermavaahto jne.) on helppo vaihtaa soijattomiin. Soijattomien reseptien ainesosissa (suklaa, margariini) on voitu käyttää soijalesitiiniä, joten jos valmistat soija-allergikolle leivonnaisia blogin resepteillä, varmista syöjältä, mitä tuotteita hän voi käyttää.
    • Pähkinättömät reseptit ovat sellaisenaan pähkinättömiä tai sellaisia, joista pähkinät voi helposti jättää pois. Pähkinättömissä ohjeissa on voitu käyttää tuotteita, joissa voi olla jäämiä pähkinöistä (esimerkiksi suklaa). Reseptien joukossa on myös sellaisia reseptejä, joissa käytetään siemeniä. Tarkista siis syöjältä, kuinka pähkinätön hänen ruokavalionsa on.
    • Kuumentamattomien reseptien joukosta löytyy reseptejä hieman laidasta laitaan. Osa resepteistä käy raakaruokailijoille tai elävän ravinnon suosijoille. Osa resepteistä on päätynyt tähän kategoriaan lähinnä siksi, että niiden ainesosat ovat mahdollisimman luonnollisessa muodossaan eikä niitä valmistusvaiheessa kuumenneta. Esimerkiksi cashewpähkinät ovat useimmissa tapauksissa kuumennettuja, mikä johtuu siitä, että cashewpähkinöiden kuoret on kalliimpaa ja monimutkaisempaa poistaa kuumentamatta pähkinää. (Raakoja cashewpähkinöitä on toki saatavilla luomu- ja muissa erikoiskaupoissa.) Tässäkin tapauksessa on vähintäänkin kohteliasta tarkistaa raakailijalta itseltään, mitkä tuotteet hänelle sopivat.
    • Lisäaineettomissa ja vähälisäaineisissa resepteissä ei käytetä sellaisia tuotteita, joista löytyy pitkä lista e-koodeja. Esimerkiksi margariineja, kasvikermavaahtoja tai elintarvikevärejä ei näistä ohjeista löydy tai ne on korvattavissa lisäaineettomilla tai vähälisäaineisilla tuotteilla, kuten kasviöljyllä tai vaikkapa kurkumalla. Ohjeissa on voitu käyttää nostatusaineita, kuten leivinjauhetta tai ruokasoodaa. Kannattaa muistaa, että kauppojen valikoimissa on nykyisin paljon valinnanvaraa eli jos jokin tuote sisältää paljon lisäaineita, voi jokin toinen tuote olla niistä vapaa. Hyviä esimerkkejä tällaisista tuotteista ovat kasvimaidot ja maidottomat jogurtit.

    Uusin tunnisteet ensisijaisesti apuvälineeksi blogin lukijoille. Toivon niiden olevan myös kannustimena itselleni, jotta kokeilisin ja kehittelisin uusia erikoisruokavalioreseptejä. Suunnitelmissa on joitakin raakoja herkkuja ja ehkä jopa jotain vähähiilihydraattista, vaikka karppaaminen onkin minulle lähinnä kirosana. Jääkäämme siis odottamaan, mitä tuleman pitää.