torstai 30. elokuuta 2012

Nallekarkkimaistelua



Maistatutin aikaisemmin Vegaaniliiton Tampereen ryhmän kokouksen lomassa reilun kaupan ja luomusuklaita. Tällä kertaa vuorossa olivat nallekarkit. Vegaanisia eli ilman liivatetta ja hyönteistuotteita valmistettuja nallekarkkeja on saatavilla ainakin neljää eri laatua, joista kolme pääsi tänään maisteltavaksi: Vantastic Foodsin nallekarkit sekä Bionan ja VegeBear'sin luomunallet.

Arvoisa raatimme valitsi parhaiksi Bionan nallet. Kakkossija jaettiin kahden muun kisassa mukana olleen kesken. Näistä muutamista kommenteista näkee hyvin, että samoista nalleista annettiin kovin vastakkaisia lausuntoja.

Biona
  • Hyvä suutuntuma.
  • Kirpeähkö – hyvällä tavalla. Muistuttaa eniten omaa muistikuvaani nallekarkeista.
  • Kivan täyteläinen ja hedelmäinen maku.
  • Ulkonäkö muistuttaa eniten vanhoja nallekarkkeja.

VegeBear's
  • Ihanan marmeladinen. Ylläri, ei kumia!
  • Marmeladia, eikä nalleja! Ällö, liian marmeladi.
  • Jotenkin outo sokerinen koostumus. Joku väreistä hieman pahvisen makuinen.
  • Erikoinen, kiva rakenne. Hieman jauhoinen.

Vantastic Foods
  • No hitto, tääkin oli pehmeä. (Oon ilmeisesti pienenä kioskilta ostanut vain vanhoja.) Maku kuitenkin vähän limainen.
  • Koostumus ihan ok. Tosi makea, tahmea, tuli ällö olo...
  • Hyvällä tavalla kumimaisempi kuin punainen (=VegeBear's). Kivoin koostumus.
  • Nallella söpö sydän kädessä.



Vegaaniset nallekarkit
  • Bionan karkkeja myyvät esimerkiksi Ekolo, Ruohonjuuri ja Punnitse ja säästä.
  • VegeBearseja saa ainakin Runsaudensarvesta, Vegetukusta ja Punnitse ja säästä -kaupasta.
  • Vantastic Foodsin nalleja voi ostaa irtotuotteena Runsaudensarvesta ja paketeissa Vegetukusta.
  • Se neljäs tuntemani vegaaninen nallekarkki löytyy esimerkiksi EgoSegosta. Todennäköisesti samaa tavaraa myy Organic Health -luomuruokatukku, joka tosin käsittääkseni toimii vain tukkuliikkeenä.

perjantai 24. elokuuta 2012

Matkamokkapalat ja -kaakao


Matkustaminen julkisilla kulkuneuvoilla vaikuttaa jännittävällä tavalla kapsäkkien määrään ja painoon. Jostain syystä kahden kilon jauhopussien, leivinjauhepurkkien ja muiden leivonta-ainesten tarpeellisuus tulee punnittua tuolloin aika tarkkaan – varsinkin jos vaarana on, että iso osa näistä aineista pitää roudata myös kotiin. Kävimme muutaman päivän mökkilomalla Himoksella avopuolisoni kanssa ja pakkasin edellä mainittujen kokonaisten pakkausten sijasta laukkuun valmiiksi mitatut määrät mokkapalojen kuivia aineita. Margariinit ja kauramaidot hommasimme paikan päältä.

Matkamokkapalat (pellillinen)

Pohjan kuivat aineet
  • 1 dl kaakaojauhetta
  • 0,5 tl vaniljajauhetta
  • 6 dl ruokosokeria
  • 0,5 tl suolaa
  • 8 dl vehnäjauhoja
  • 1 rkl leivinjauhetta
Kuorrutteen kuivat aineet
  • 1 dl kaakaojauhetta
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • 4 dl tomusokeria
  1. Mittaa pohjan ja kuorrutteen ainekset omiin pusseihinsa.
  2. Pakkaa pussit mukaan ja lähde reissaamaan.

Pohjan märät aineet
Kuorrutteen märät aineet
  • 3 rkl kahvia 
  1. Levitä uunipellin päälle leivinpaperi ja laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.
  2. Kaada jauhoseos kulhoon. Mittaa kahvi, sulatettu margariini sekä kauramaito jauhojen sekaan ja sekoita nopeasti tasaiseksi.
  3. Levitä taikina leivinpaperin päälle tasaiseksi kerrokseksi ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 30 minuuttia.
  4. Valmista paistamisen aikana kuorrute. Sekoita kuorrutteen kuivat aineet ensin pussissa mahdollisimman sekaisin. Mittaa 3 rkl kahvia kulhoon ja lisää siihen vähitellen tomusokeri-kaakaoseosta. Kuorrute voi aluksi tuntua kuivalta, mutta kun sokeri imee nestettä, muuttaa se juoksevaksi ja siihen "mahtuu" enemmän tomusokeria. Jos kuorrute tuntuu liian paksulta, lisää kahvin määrää vähän kerrallaan.
  5. Levitä kuorrute tasaiseksi kerrokseksi vielä lämpimän pohjan päälle. Koristele vegaanisilla suklaaströsseleillä, kookoshiutaleilla tai pähkinämurskalla.
Koska meistä kumpikaan ei juo kahvia, otin mokkapaloja varten mukaan pikkuisen purkillisen pikakahvijauhetta. Myös leivinpaperin vein mukanani, koska en tiennyt, löytyykö majapaikastamme sellaista. Leivinpaperiakaan ei tarvitse ottaa mukaan paketillista, sillä pari arkkia voi taitella pieneen tilaan mahtuviksi.



sunnuntai 5. elokuuta 2012

Kinuskivaahto


Koska kinuski on aikas herkullinen juttu, ei kinuskin makuinen soijavispi voi olla huti. Sen valmistaminen on yksinkertaista, mutta se vaatii hieman odottelua. Tosi makeaa vaahtoa tulee tällä ohjeella noin puoli litraa. Koska sekä soijavispiä että fariinisokeria tulee vaahtoon yhtä paljon, voit helposti muokata ohjetta isommaksi tai pienemmäksi tarpeen mukaan.

Kinuskivaahto
  • 1 prk Alpron soijavispiä
  • 2,5 dl fariinisokeria tiiviisti mittaan pakattuna
  1. Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi.
  2. Jäähdytä seosta ensin kylmässä vesihauteessa ja sitten jääkaapissa, kunnes se on täysin kylmää. 
  3. Vatkaa sähkövatkaimella vaahdoksi. Jos seos ei meinaa vaahdottua kunnolla, laita se kymmeneksi minuutiksi pakastimeen ja yritä tämän jälkeen uudelleen.*
  4. Anna vaahdon viilentyä jääkaapissa tai pakastimessa vielä ennen vaahdon pursottamista tai levittämistä.
* Voit toistaa pakastamisepisodin useamman kerran, jos vaahto ei tunnu kovettuvan tarpeeksi. Itse pidin vaahtoa pakastimessa kahteen otteeseen ennen kuin se oli tarpeeksi kylmää vaahdottuakseen.

Koska kinuskivaahdossa on paljon nesteen tavoin käyttäytyvää sokeria, jää vaahto joka tapauksessa hieman löysäksi. En siis pursottaisi sillä minkään tärkeän asian, kuten hääkakun, koristeluita. Jos tarjottavan ulkonäöllä ei ole maailman eniten merkitystä, niin siinä tapauksessa pursottaminenkin onnistuu kinuskivaahdolla melko hyvin – kunhan jälkkäri tarjotaan jääkaappikylmänä eikä sen anneta hengailla lämpimässä pitkiä aikoja.

Vaahto on sen verran jämäkkää, että sitä voi käyttää kakun täytteenä tai piirakan "kastikkeena". Veikkaisin tämän olevan aika namia tuoreiden tai pakastemarjojen seurana, lättyjen kaverina tai vaikka kaurajätskiannoksen höysteenä. Joku saattaisi yhdistää vaikka nuo kaikki ihanaksi lätty-jäätelö-marja-annokseksi.

Olen valmistanut samanoloista vaahtoa aikaisemminkin tekemällä kinuskin erikseen ja sekoittamalla sen vaahdotetun kauravispin sekaan. (Ohjeen löydät tämän linkin takaa.) Halusin kuitenkin testata, onnistuisiko homma myös yksinkertaisemmin, joten oli kiva huomata, että Alpron soijavispi vaahdottuu myös keittämisen jälkeen. En ole testannut tätä ohjetta muilla soija- tai kauravispeillä, mutta minulla on sellainen aavistus, että ne eivät suhtautuisi keittämiseen yhtä hyvin kuin Alpron vispi. Saatan toki olla väärässäkin.

Marjapiirakka


Vietin eilen aikaa kummitätini mökillä ja nappasin sieltä kotiinviemisiksi purkillisen punaherukoita ja muutaman kourallisen mustikoita. Niistä syntyi piirakka!

Marjapiirakka (vuoan halkaisija 30 cm)
  • 200 g vegaanista margariinia (katso lista täältä)
  • 1 dl ruokosokeria
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 5 dl vehnäjauhoja 
  • 6 dl marjoja (esim. punaherukoita ja mustikoita)
  • pinnalle maun mukaan sokeria
  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Rasvaa ja jauhota piirakkavuoka.
  2. Vatkaa margariini ja sokeri vaahdoksi sähkövatkaimella.
  3. Lisää joukkoon vaniljajauhe, suola sekä leivinjauhe ja sekoita.
  4. Lisää vehnäjauhot kahdessa erässä ja sekoita tasaiseksi.
  5. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle tasaiseksi kerrokseksi.
  6. Levitä marjat pohjan päälle ja ripottele pinnalle sokeria.
  7. Paista piirakkaa esilämmitetyssä uunissa 30 minuuttia.
  8. Lämpimänä piirakkapohja on hieman murenevaista sorttia, joten anna piirakan jäähtyä täysin ennen syömistä.
Pohja ei ole erityisen makea varsinkaan omalla mittapuullani, joten punaherukat maistuivatkin melkoisen kirpsakoita. Jos olet makean ystävä, suosittelen valmistamaan piirakalle kaveriksi kinuskikastiketta tai tarjoilemaan sen kaurajäätelön tai kauravaniljakastikkeen kera.

Kinuskikastike
  • 2 dl soija- tai kaurakermaa (esim. Alpro Airy & Creamy)
  • 2 dl fariinisokeria
  • hyppysellinen suolaa
  1. Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna sekoitellen.
  2. Keitä noin viisi minuuttia eli niin kauan, että kastike on sopivan paksua. Jätä kastike hieman haluttua löysemmäksi, jos et aio tarjoilla sitä heti kuumana, sillä se paksuuntuu jäähtyessään.