torstai 24. tammikuuta 2013

Karppaajan Runebergin tortut


Halusin kokeilla, miten onnistuvat vähähiilihydraattiset Runebergin tortut ja mitä kommentteja niistä saisin. Vein tortut Vegaaniliiton kokoukseen parin muun version kanssa maiteltavaksi kertomatta, millä tavoin nämä eroavat niistä muista. Testiraadin antaman arvion voit lukea reseptin perästä.

Koska taikinassa ei ole gluteenia tai ylipäätään mitään viljoja, ovat ruunikset uunista tullessaan kovasti pehmeitä ja murenevia. Jäähtyessään ne jähmettyvät, mutta ovat silti sisältä jokseenkin hentoisia. Suosittelenkin niiden paistamista ennemmin paperisissa tai folioisissa muffinssivuoissa kuin silikonisessa tai metallisessa vuoassa ilman paperi- tai muuta vuokaa.

Karppaajan Runebergin tortut (4–6 kpl vuoan koosta riippuen)
  • 2 rkl pellavarouhetta 
  • 1 dl vettä
  • 1 dl kylmäpuristettua kookosöljyä
  • 0,5 dl Goviosid-makeutusainetta
  • 0,25 tl (tai maun mukaan) karvasmanteliaromia
  • 2 tl kardemummaa
  • 0,5 tl kanelia
  • 0,25 tl inkivääriä
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 dl mantelijauhoa
  • 1 dl kookosjauhoa
  • Pinnalle pakastevadelmia sekä murskattuja makadamiapähkinöitä
  1. Sekoita pellavarouhe veteen ja anna niiden turvota viisi minuuttia.
  2. Yhdistä nestemäinen kookosöljy, Goviosid, karvasmanteliaromi, kardemumma, kaneli ja inkivääri. Sekoita niiden joukkoon pellavansiemen-vesiseos, joka on nyt muuttunut paksuksi, liisterimäiseksi mönjäksi.
  3. Lisää taikinaan vielä manteli- sekä kookosjauhot ja sekoita tasaiseksi.
  4. Jaa taikina vuokiin ja paista 190-asteisessa uunissa 18–22 minuuttia.
  5. Anna torttujen jäähtyä ja leikkaa niihin sitten pienet kolot veitsellä. Täytä kolo pakastevadelmilla ja ripottele sen ympärille murskattua makadamiapähkinää.
Karppitorttujen väriä ihmeteltiin, samoin sitä, miksi päällä oli jotain valkoista hippua ja hillon sijasta kokonaisia vadelmia. Torttujen makua kuvailtiin myös suolaiseksi. Arvelisin tämän johtuvan siitä, että käytin näissä vähemmän Goviosid-makeutusainetta kuin olisin käyttänyt sokeria, eikä Goviosid ainakaan omasta mielestäni maistu sokerilta, vaan joltain vieraalta, joten suu ei välttämättä tunnista sitä makeaksi.

Maisteluiden lopputulos oli se, että ensinnäkin kaikki yllättyivät siitä, että kyseessä oli vhh-leivonnainen – syynä oli varmasti osittain se, että leipurina toimin minä, jolle kyseinen dieetti ei ole erityisemmin sydäntä lähellä. Yksi maistelijoista tykkäsi karppiversiosta eniten, eikä kukaan muukaan ollut sitä mieltä, että se oli kamalaa.

Itselläni ei ollut kauhean korkeat odotukset tämän leivonnaisen onnistumisesta, koska viljaton ja makeutusaineella makeutettu Runebergin torttu kuulosti mahdottomalta tehtävältä. Yllätin tällä siis myös itseni, sillä leivonnainen maistui jopa minun mielestäni ihan hyvältä. 

Goviosid (päivitetty 5.2.2013)


Goviosid on stevian ja erytritolin yhdistelmä, joka sellaisenaan maistuu aika ärhäkälle. Tuotetta kannattaa sen pakkauksen (ja oman kokemukseni perusteella) käyttää vain puolet tavallisen sokerin määrästä – paitsi jos tykkää kylmän metallisesta jälkimausta. Goviosidia myydään ainakin Ekolossa ja Runsaudensarvessa.

Jos haluat karppi-Runebergien päälle valkoisen tomusokeririnkulan, voit tehdä sen Goviosidista pienin varauksin. Goviosidista voi jauhaa tomusokeria tehokkaalla tehosekoittimella, mutta se ei käyttäydy, kuten tomusokeri. Goviosid-tomusokeri vähän niin kuin hylkii vettä, joten se kannattaa sekoittaa öljyn ja veden kanssa. Kookosöljy toimii mielestäni suht hyvin, koska se samalla myös pehmentää Goviosidin omaa makua.

2 kommenttia:

  1. Kiitos reseptistä, jos saisi nyt kerrankin kaikille perheenjäsenille sopivan rtortun tehtyä!

    Goviosidin pakkauksessa sitä muuten kerrotaan käyttämään PUOLET tavallisen sokerin määrästä, ei saman verran. Tulee muuten liian tujua ja lakritsamainen, voimakas jälkimaku :)

    VastaaPoista
  2. Kiva, toivottavasti koko perhe tykkää :) Ja kiitos huomautuksesta! En ole näköjään lukenut paketin tekstejä kunnolla - mutta toisaalta tulin samaan lopputulokseen Sötin-makeutusainekokeilujen jälkeen :D Korjaanpa tuonne tekstiin annosteluohjeet.

    VastaaPoista