torstai 30. toukokuuta 2013

Kaurajäätelö ja suklaapuikot


Ihastuin viime kesänä soijavispistä tehtyihin jäätelöihin, koska niistä tulee ihan oikean jäätelön makuista ja tuntuista. Lisäksi niiden makumaailmaa voi varioida loputtomiin. Löydät perusvaniljajäätelön ohjeen täältä: Vaniljajäätelö ja pari sen variaatiota

Halusin kuitenkin testata, millaista jäätelöä tulee, jos sen nesteenä käyttää ainoastaan kauramaitoa. Lopputulos oli tässäkin tapauksessa hyvä ja kelvollinen, mutta ei yhtään niin herkullinen kuin soijavispiversiossa. Looginen syy on se, että kaurajäätelössä on vähemmän rasvaa ja enemmän vettä. Näistä kahdesta tekijästä johtuen kaurajäätelöstä tulee pikkuisen rakeista ja hieman lirua, kun taas soijavispistä tehty jäätelö on kermaisen pehmeää ja kiinteää.

Jos mielesi tekee itsetehtyä jäätelöä, mutta jääkaappisi tai rahapussisi sisältö on rajallinen, voit ihan huoletta tehdä jäätelön myös pelkästä kauramaidosta. Soijamaidon kuvittelisin toimivan myös, vaikka en ole sitä testannutkaan.

Kaurajäätelö (n. 7 dl)
  • 2 rkl perunajauhoja
  • 7 dl kauramaitoa
  • 2 dl sokeria
  • 0,25 tl vaniljajauhetta (tai 2 rkl vaniljasokeria)
  1. Sekoita perunajauho ja 2 dl kauramaitoa ja laita seos sivuun odottamaan.
  2. Mittaa loput ainekset eli 5 dl kauramaitoa, sokeri ja vaniljajauhe kattilaan. Käännä levy päälle ja kuumenna koko ajan sekoitellen, kunnes seos kiehuu.
  3. Ota kattila pois liedeltä ja kaada sen joukkoon koko ajan sekoittaen perunajauho-kauramaitoseos. Seos paksuuntuu melkein heti.
  4. Anna massan jäähtyä ensin kylmässä vesihauteessa ja sitten jääkaapissa useita tunteja, mieluiten seuraavaan päivään saakka.
  5. Valmista massa jäätelöksi jäätelökoneen ohjeen mukaan.


Jos haluat mennä jäätelöhuumassa vähän pidemmälle, voit valmistaa jäätelöstä myös suklaapuikkoja!

Suklaapuikot (4 kpl)
  • kaurajäätelöä
  • n. 100 g maidotonta suklaata
  • jäätelöpuikkomuotteja
  • jäätelötikkuja
  • matalareunainen pieni lautanen tms. 
  • leivinpaperia
  1. Sekoita jäätelö pehmeäksi ja lusikoi se muotteihin. Työnnä jäätelötikut jäätelön sisään. Laita muotit pakastimeen noin tunniksi tai niin pitkäksi aikaa, että jäätelö ehtii jähmettyä ja kovettua hyvin.
  2. Sulata suklaa varovaisesti mikrossa tai liedellä vesihauteessa. Laita suklaa pienelle lautaselle, jossa jäätelöpuikot on helppo kieritellä yltäpäältä suklaassa.
  3. Ota muotit pois pakastimesta ja irrota jäätelöpuikot. Jos puikot eivät irtoa vetämällä, kastele muottia ulkopuolelta kuumalla vedellä ja vedä puikot tämän jälkeen varovasti irti muotista.
  4. Kasta jäätelöpuikot sulatettuun suklaaseen ja aseta valmis jäätelöpuikko leivinpaperipalan päälle. Suklaa jähmettyy kylmän jäätelön päällä nopeasti.
  5. Laita valmiit puikot pakastimeen leivinpaperiin käärittynä ja nautiskele hellepäivän tullen.

lauantai 25. toukokuuta 2013

Puput piknikillä


Ihan parhaan Gastropapu-blogin Liina toivoi minulta pupukakkua juhliinsa. Tein pienen piknikkattauksen kakun päälle ja muovailin puput niitä ihmettelemään.


Piknikillä pitää ehdottomasti olla eväänä sekä porkkanoita että täytekakkua!

Puput piknikillä (10 hengen kakku)
  • Pohja on vaalea kakkupohja uunipellillä paistettuna ja tämän ohjeen mukaan kolmeksi kerrokseksi leikattuna.
  • Kakku on kostutettu sokerivedellä ja täytetty mansikoilla sekä vegaanisesta valkosuklaasta tehdyllä suklaamoussella.
  • Kuorrute on jämäkkää soijavispiä, jossa sokerina on käytetty alkuperäisen ohjeen sokerista poiketen 2 rkl fariinisokeria, jolloin kuorrutteelle tuli vähän kinuskin makua.
  • Puput ja niiden eväät ovat mantelimassaa.


Jos sinun tarvitsee kiikuttaa kakku leipomisen jälkeen pidemmän matkaa kuin keittiön jääkaapista olohuoneen kahvipöytään, on tässä joitakin vinkkejä kakun turvallisen matkustamisen takaamiseksi.

Kakun kuljettaminen
  • Kakku tarvitsee tukevan alustan, joten kokoa se suoraan tarjoilulautaselle tai tee sille pahvista ja foliosta kakkualusta. Ohjeet löydät täältä.
  • Jotta kakku ei pääse lipsahtamaan portaissa tai mutkassa pois alustaltaan, kannattaa se varmuuden vuoksi kiinnittää alustaan liimaamalla se vedestä ja tomusokerista tehdyllä tahnalla. Sekoita tilkkaan vettä sen verran tomusokeria, että saat helposti levittyvän tahnan ja levitä tahnaa kakkualustan pintaan ennen ensimmäisen kakkulevyn asettamista paikoilleen.
  • Kakkulaatikon tai -kuvun pohjalle kannattaa laittaa kostutettu pyyhe tai kerros kostutettua talouspaperia, sillä se puolestaan estää kakkua liukumasta pitkin kakkulaatikon pohjaa.
  • Jos kakku kuljetetaan autolla määränpäähänsä, se kannattaa ankkuroida paikalleen takaluukkuun, sillä takaluukun pohja on vaakatasossa. Takapenkillä tai sylissä kakkulaatikko on todennäköisesti koko matkan vinossa, joten se saattaa muista varotoimista huolimatta matkan aikana liukua laatikossa ja sen kuorrutteet voivat mennä mäsäksi.
  • Kakkua on hyvä kantaa pohjasta tukien. Ainakin itseäni hirvittää roikotella kakkulaatikkoa pelkästään sen ympärille solmittujen narujen varassa. Narut todennäköisesti kyllä kestävät, mutta laatikko ja sen sisällä kakku pääsevät tällä tavoin helpommin heilumaan. Jos laatikko on pahvia, voi sen pohja roikotellessa hieman kaartua ja se puolestaan voi saada kakun murtumaan.
  • Jos kakussa on korkeita koristeita, ne kannattaa kiinnittää kakkuun cocktailtikuilla, jotta koristeet eivät kaatuile matkan aikana. Toinen vaihtoehto on tietysti se, että koristeet laitetaan paikoilleen vasta paikan päällä.
  • Jos taas itse kakku on tosi korkea ja varsinkin jos sen täytteet ovat liukuvaista sorttia, niin koko kakku kannattaa seivästää sopivan mittaisella syömispuikolla tms., ennen sen kuljettamista, jotta kakku ei matkan aikana leviä ympäri ämpäri.

maanantai 13. toukokuuta 2013

Viinerit


Kun aloimme suunnitella toukokuun ravintolapäivän Huoltis-nimistä ravintolaamme, uhosin tietysti ensimmäisenä, että tottakai huoltoasemalta pitää saada viinereitä ja minä kyllä kehittelen reseptin. Voit lukea lisää tästä seikkailusta reseptin perästä.

Jos et jaksa alkaa tehdä itse viineritaikinaa, voi viinerit tehdä myös valmiista lehti- tai torttutaikinasta siitä huolimatta, että niiden taikinoissa ei ole sokeria eikä hiivaa. Listan vegaanisista taikinoista löydät aina niin mahtavalta Vegaanituotteet-sivustolta.

Päivitys 18.5.2013: Muutaman viineritaikinakokemuksen jälkeen muokkasin sekä kiisselin että taikinan ohjetta hieman. Vähensin kaulimisessa käytettävän rasvan määrää ja kiisseliin lisäsin perunajauhoja.

Vaniljakiisseli
  • 2,5 dl Alpron soijavispiä tai kauramaitoa (muutkin kasvimaidot ja kasvikermat sopivat)
  • 1,5 rkl perunajauhoja
  • 0,25 dl sokeria
  • 1/8 tl vaniljajauhetta (tai 1 rkl vaniljasokeria)
  • 1/8 tl suolaa
  • (ripaus kurkumaa, jos haluat värjätä kiisseliä)
  1. Mittaa kaikki ainekset kattilaan ja käännä levy päälle.
  2. Kuumenna koko ajan sekoitellen, kunnes seos kuplahtaa.
  3. Siirrä kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä.
  4. Käytä viinereiden täytteenä tai syö kiisselinä.

Viinerit (30 kpl)
  • 3 dl vettä
  • 50 g hiivaa
  • 0,5 dl sokeria
  • 0,5 tl suolaa
  • 9 dl vehnäjauhoja
  • 50 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
  • kaulimiseen 300 g margariinia
  • päälle paistonkestävää marmeladia, hilloa tai marjoja sekä vaniljakiisseliä (ohje edellä)
  • koristeluun tomusokerikuorrutetta: 1 rkl vettä + n. 2 dl tomusokeria
  1. Laita vesi jääkaappiin ja vehnäjauhot pakastimeen vähintään muutamaksi tunniksi ennen leipomisen aloittamista. Mahdollisimman kylmillä aineksilla taikinan teko onnistuu helpoiten. Myös vaniljatäyte kannattaa tehdä valmiiksi etukäteen.
  2. Liota hiiva, sokeri ja suola veteen. Lisää vehnäjauhot sekä margariini ja sekoita tasaiseksi. Taikinaa ei ole tarkoitus vaivata, kuten pullataikinaa.
  3. Jauhota pöytä ja kaulitse sen päällä taikinasta noin sentin paksuinen ja noin 30 x 30 -senttinen neliö.
  4. Levitä margariini taikinalevyn keskelle pienemmäksi neliöksi allaolevan kuvan osoittamalla tavalla. Taita neliön kulmat keskelle siten, että taikinan reunat ovat hieman toistensa päällä.
  5. Kaulitse taikinalevyä varovasti yhteen suuntaan, kunnes se on venynyt n. 50 senttiseksi. Taita taikina kolmeen osaan ja kauli uudelleen n. 50 senttiseksi. Taita taikina taas kolmeen osaan, kääri kelmuun tai leivinpaperiin ja laita pakastimeen viideksitoista minuutiksi.
  6. Kauli taikina vielä kertaalleen, taita taas kolmeen osaan ja laita jääkaappiin puoleksi tunniksi lepäämään.
  7. Kauli taikina noin sentin paksuiseksi levyksi ja leikkaa se neliöiksi. Muotoile neliöistä pieniä "kuppeja" (katso video täältä) ja täytä ne haluamallasi tavalla. Voit lisätä kupin pohjalle marjoja ja kaataa niiden päälle vaniljakiisseliä tai sitten voit täyttää kupin puoliksi hillolla ja puoliksi kiisselillä. Älä täytä kuppia ihan täyteen, jotta kiisseli ei valu pois kupin sisältä paistettaessa. (Jos näin kuitenkin käy, voit vain siistiä valuneet asiat pois viinerin reunasta.)
  8. Viinereitä ei tarvitse voidella millään, mutta jos pelkäät menettäväsi yöunet jättämällä viinerit voitelematta, voit käyttää siihen tarkoitukseen agar agar -hyytelöä tai vaniljasoijavanukasta.
  9. Paista viinereitä 225-asteisessa uunissa n. 12 minuuttia eli kunnes ne ovat kauniita väriltään. Anna viinereiden jäähtyä. 
  10. Sekoita koristelua varten vesi ja tomusokeri. Jos kuorrute on liian laihaa, lisää vähän tomusokeria ja jos taas liian paksua, lisää tippa vettä. Koristele viinerit valuttamalla tomusokerikuorrutetta lusikasta ohuena nauhana viinerin päälle.


Tässä videossa on näytetty, miten viineritaikinasta kannattaa tehdä "kuppeja", jotta täytteet eivät valu paistettaessa pellille. Jos video ei toimi tässä, klikkaa itsesi blogin YouTube-kanavalle.



Tarina viineritaikinasta

Ensimmäinen yritys onnistui suht hyvin, vaikka laitoinkin valmiin taikinan jääkaappiin odottamaan seuraavaa päivää: Oletin, ettei hiiva aktivoidu jääkaapissa, mutta väärässä olin! Avatessani jääkaapin seuraavana aamuna, oli taikina kolminkertaistunut ja haukannut sisäänsä vieressään sijainneen ruokapaketin. Leivoin taikinan tästä huolimatta viinereiksi ja totesin sen oikein toimivaksi.

Ensimmäisellä kerralla käytin vaniljasössönä paahtovanukastaikinaa, jossa nestettä oli kolmen desin sijasta yksi. Moni maistelija tykkäsi, mutta minä mukaanlukien pari maistelijaa oli sitä mieltä, että ei se maistunut yhtään samalta kuin perusviinereiden vaniljatahna. Tähän toiseen erään teinkin vaniljaosioksi ihan vain vaniljakiisselin, joka ainakin omassa suussani toi enemmän viinerimuistoja mieleen kuin ensimmäinen viinerikokeilu.

Mansikkahilloiset, vadelmahilloiset ja mustikkaiset viinerit odottamassa uuniinpääsyä.

Tervetuloa Huoltikselle!

Ensi lauantaina vietetään ravintolapäivää, ja silloin näitä viinereitä pääsee syömään livenä Huoltiksellemme Kauppakatu nelosen sisäpihalla Tampereella klo 12–16! Tarjolla on muutakin huoltoasemaruokaa, kuten lehtipihviä ja lihiksiä. Kaikki ruoat ovat vegaanisia ja mahdollisuuksien mukaan luomu- ja reilun kaupan aineksista valmistettuja. Ravintolamme tuotto lahjoitetaan kokonaisuudessaan tiibetiläiselle Luchun orpokodille. Huoltikselle voi tulla myös pientä huoltoa tarvitsevan pyörän kera!

Huoltiksen Facebook-eventin löydät tästä linkistä. Valitettavasti Facebook on muuttanut säätöjään siten, ettei linkkiä pääse näkemään, jos ei ole kirjautunut sisään Facebookiin.

Mustikkaviineri odottamassa syömistä.

lauantai 11. toukokuuta 2013

Äitienpäivävinkkejä



Tässä pari vinkkiä huomiselle äitienpäivälle. Toivotan leppoisaa sunnuntaita ja hyviä kelejä!
  • Jos aiot leipoa täytekakun, löydät vinkit niin kakkupohjiin, kostuttamiseen, täytteisiin ja kuorrutteisiin Täytekakkuopas-sivulta.
  • Paista iso kasa köyhiä ritareita ja päällystä ne vieläkin isommalla kasalla marjoja ja hedelmiä.
  • Aamupalaksi voi paistaa myös tattaripannukakkuja.
  • Pehmeästä tofusta ja suklaasta saa tehtyä helposti ihan mahtavaa suklaamoussea.
  • Hedelmäsalaatin kaveriksi voi surauttaa tehokkaalla tehosekoittimella kermaisen kastikkeen cashewpähkinöistä.

maanantai 6. toukokuuta 2013

Lusikkaleivät


Omasta mielestäni maailmassa on paljon jännempiäkin leivonnaisia kuin lusikkaleivät, mutta siitä huolimatta nämä ovat oikein hyviä peruspikkuleipiä juhlapöytään. Lusikkaleivissä yhdistyvät sokerin ja murotaikinan rapeus ja hillon pehmeäksi muhentama sisus eli näiden suutuntuma on tosi kiva.

Ainoa hillo, joka tähän hätään löytyi jääkaapistani, oli mansikka-chilihillo, joka toimi näissä oikein hyvin. Perinteisesti lusikkaleivät on täytetty vadelmahillolla tai -marmeladilla, mutta kaikenlaiset muutkin hillot kyllä käyvät.

Lusikkaleivät (n. 12 pientä tai 6 isoa)
  • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
  • 0,5 dl sokeria
  • hyppysellinen vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 tl leivinjauhetta
  • väliin n. 1 dl vadelmahilloa tai muuta hyvää hilloa
  • pinnalle n. 0,5 dl sokeria
  • mahdollisimman kovera lusikka
  1. Sulata margariini kattilassa. Lisää sen joukkoon sokeri ja anna jäähtyä.
  2. Sekoita vaniljajauhe, jauhot ja leivinjauhe ensin keskenään ja sitten margariini-sokeriseoksen joukkoon. Taikina saa olla tässä vaiheessa melko löysää. Laita taikina jääkaappiin vähintään tunniksi viilenemään ja jähmettymään.
  3. Muotoile taikina pikkuleiviksi painamalla taikina lusikkaan ja työntämällä se siitä varovaisesti leivinpaperille tasainen puoli alaspäin. Varmista, että taikina on uuniinlaitettaessa kylmää, joten älä pidä uunipeltiä lämpimän lieden päällä.
  4. Paista pikkuleipiä 175-asteisessa uunissa 10–12 minuuttia pikkuleivän koosta riippuen. Pikkuleipä on valmis, kun sen reunat ovat saaneet hieman väriä.
  5. Lusikoi vielä lämpimän pikkuleivän tasaiselle puolelle hilloa ja paina toinen pikkuleipä kanneksi. Kierittele valmis pikkuleipä sokerissa ja aseta tarjolle.
Gluteeniton versio: Lusikkaleivät onnistuvat myös gluteenittomina vaihtamalla vehnäjauhot gluteenittomaan jauhoseokseen ja lisäämällä taikinaan psylliumia ja ksantaania! Lopputulos on vähän murenevaisempi, mutta koska nämä ovat tosi pieniä pikkuleipiä, ei murenevuus juurikaan haittaa. Olen itse tehnyt näitä ainoastaan Viljatuotteen Vaalealla jauhoseoksella, joka on tehty riisistä, tattarista, maissista ja perunasta. Jos käytät jotain muuta gluteenitonta jauhoseosta, tarkista, ettei se sisällä maitojauhetta. Taikinaan pitää lisätä teelusikallinen tai pari psylliumia sekä neljäsosa teelusikallinen ksantaania, sillä gluteenin puuttuessa keksit murenevat helposti ilman apuaineita.


Käytä muotoiluun mahdollisimman koveraa lusikkaa, jotta pikkuleivät ovat uuniin mennessään mahdollisimman korkeita. Ne leviävät paistettaessa hieman, joten kovin littanalla lusikalla lusikkaleivistäkin tulee kovin littanoita. Itse käytin toiseen taikinaerään pyöreää teelusikanvetoista mittalusikkaa ja toiseen syömisruokalusikkaa. Ensimmäisellä lusikalla tehdyistä tuli kauniin pyöreitä (kuvassa etualalla) ja toisella puolestaan suht isoja ja litteitä (kuvassa takana, perspektiivi hieman pienentää niiden kokoa). Kumpikin tosin toimi sekä ulkoisesti katsottuna että sisäisesti nautittuna hyvin.