Jäätelöallas


Kaupoista saa nykyisin suht helposti vegaanisia kaura-, soija- ja riisijäätelöitä sekä mehujäitä, joista löydät listan Vegaanituotteet-sivustolta. Makuvalikoima ei kuitenkaan ole varsinaisesti päätähuimaava, joten suurelle jäätelöfanille saattavat itsetehdyt jäätelöt olla vähintäänkin mukava harrastus.

Perinteiset itsetehtävän jäätelön reseptit sisältävät useimmiten kananmunia ja eläinkermaa, mutta ilman niitäkin saa aikaiseksi täydellisen kermaista ja sopivan kiinteää jäätelöä. Vegaaniset jäätelöt eivät ole vain jonkinlainen kehno versio epävegaanisista versioista, vaan maultaan ja rakenteeltaan yhtä hyviä tai jopa parempia kuin eläimelliset jäätelöt. En siis näe mitään syytä sille, miksi vain vegaanien ja allergikkojen pitäisi tehdä jäätelönsä ilman kananmunia ja lehmänmaitotuotteita.


Jäätelökoneet

Jäätelökoneita on markkinoilla monenkokoisia, -muotoisia ja -hintaisia, mutta käytännössä ne voi jakaa kahteen ryhmään niiden toimintaperiaatteen perusteella. Toisissa jäätelökoneissa koneisto hoitaa jäätelömassan jäädyttämisen ja toisissa koneissa jäädyttämisen hoitaa kulho tai jäähdytyslevy, joka on ensin pitänyt jäädyttää pakastimessa. Kummassakin jätskikonetyypissä on omat hyvät ja huonot puolensa, mutta ihan samanlaista jäätelöä saa ulos kummankinlaisesta koneesta.

Jäätelökone toimii käytännössä siten, että siinä on jokin osa (kylmäakku tai kompressori), joka jäädyttää jäätelömassaa sekä sekoitin, joka massan jäätyessä sekoittaa sen sekaan pienen pieniä ilmakuplia.

Käytännössä jäätelöä voi tehdä samaan tapaan myös pakastimessa sekoittamalla jäätyvää massaa tasaisin väliajoin. Lopputulos ei ole kuitenkaan yhtään niin pehmeä ja kuohkea kuin jäätelökoneessa tehdyssä jäätelössä, sillä massa ehtii sekoitusten välissä jäätyä isommalta alueelta.

Minulla on kokemusta kahdesta erityyppisestä jäätelökoneesta eli Wilfan kompressorikoneesta ja Philipsin jäähdytyslevykoneesta. Kirjoitukseni ei näin ollen tietenkään kata koko maailman jäätelökonerepertuaaria, mutta jonkinlaista viitettä se voi antaa jäätelökonemietteissä oleville henkilöille.


Pakastinta vaativat jäätelökoneet

Suurin osa kodinkonekaupoissa myytävistä jäätelökoneista on sellaisia, että jokin niiden osa, kuten kulho tai niin sanottu kylmäakku (suolaliuosta sisältävä säiliö), vaatii noin vuorokauden mittaista pakastimessa oleilua ennen jäätelön valmistusta. Tällaiset koneet ovat kompressorikoneita huomattavasti halvempia, joten moni päätyy tästä oikein hyvästä syystä ostamaan juuri tällaisen koneen. Kylmäakulla toimivan jäätelökoneen voi ostaa itselleen alle sadalla eurolla, mahdollisesti ihan muutamalla kympillä.

Nämä koneet ovat parin kilon painoisina myös paljon kevyempiä kuin järeämmän moottorin omistavat kompressorikoneet. Ne ovat myös kooltaan pienempiä. Niiden jemmaaminen yläkaappiin odottamaan seuraavaa jätskintekokertaa onkin huomattavasti toista konetyyppiä helpompaa.

Kylmäelementtikoneiden kylmäakut ja kulhot kannattaa mielestäni säilyttää pakastimessa, sillä jätskimieliteon iskiessä on ikävää odottaa vuorokausi. Itse asiassa ainakin Philipsin kylmäakkua suositellaan säilyttämään siellä joka tapauksessa, sillä liian lämpimässä akku saattaa pullistella ja mennä rikki. Pullistelevan kylmäakun voi tosin palauttaa normaalitilaan vääntämällä akun päällä olevasta nupista, joten hätä ei ole ihan tämän näköinen. Jos käytössä on vain rajallisesti pakastintilaa, saattaa suht isokokoinen jäätelökoneen kylmäakku aiheuttaa kuitenkin hankaluuksia.

Ehkä oleellisin huono puoli kylmäelementtikoneissa on se, että niiden kanssa joutuu vähän odottelemaan. Jäätelömassan pitää olla jääkaappikylmää, kun se kaadetaan kylmäakulla toimivaan jäätelökoneeseen, jotta koneen kylmäakku ei lämpene liian nopeasti. Jos massa valmistetaan keittämällä, pitää sen kanssa siis odotella vähintään pari tuntia.

Kylmäakkukoneilla pystyy kerralla valmistamaan vain yhden sutsisatsin jäätelöä. Sen jälkeen koneen kylmäakku tai kulho pitää laittaa uudelleen pakastimeen vuorokaudeksi odottamaan. Tämä voi tietysti olla hyväkin juttu, jos vaarana on, että jäätelönkulutus nousee terveyden kannalta liian korkeisiin lukuihin. Toisaalta taas, koska jäähdytyslevyjä (ja uskoakseni myös muiden jäätelökonemallien pakastettavia kulhoja) voi ostaa varaosana, on kylmäelementtikoneellakin mahdollista tehdä useampaa jätskimakua peräkkäin.

Kylmäakkukoneen yksi huono puoli on myös se, että kun jäätelö on valmista ja kone pysäytetään, täytyy olla tosi nopeasti kaapimassa valmista jäätelöä pois koneesta. Jos aikailee liikaa eli vaikkapa minuutin, saattaa osa jäätelöstä jäätyä kiinni kylmäakkuun, eikä sitä saa siitä irti ennen kuin akku lämpenee tarpeeksi eli kun jäätelö on sulaa. Tämäkin huono puoli on kuitenkin estettävissä sillä yksinkertaisella konstilla, että jäätelökoneen kulho pitää tyhjentää välittömästi koneen sammuttamisen jälkeen. Kylmäakun jäädyttävä vaikutus ulottuu myös tiskialtaaseen asti, joten jos akun haluaa pestä heti käytön jälkeen, jäätyy tiskivesi siihen todennäköisesti kiinni.


Kompressorikoneet 

Kompressorikoneet ovat hyviä siinä, missä kylmäakkukoneet ovat huonoja ja toisinpäin. Kotikäyttöön tarkoitetut kompressorikoneet maksavat paljon, kahdestasadasta eurosta viiteensataan euroon, joten koneen tarpeellisuutta kannattaa harkita erityisen tarkkaan. Ei ole kiva muutaman vuoden päästä huomata, että satojen eurojen arvoinen jäätelökone jäikin ensi-innostuksen jälkeen vaille käyttöä.

Kompressorikoneet painavat paljon enemmän kuin kylmäakkukoneet ja ovat kooltaan isompia. Oma koneeni painaa semmoiset kepeät kolmetoista kiloa ja on kooltaan mikroaaltouunin luokkaa. Kompressorikoneelle kannattaakin miettiä valmiiksi hyvä säilytyspaikka, jossa se voi joko olla jatkuvasti tai josta se on helppo nostaa työpöydälle, kun on aika tehdä jäätelöä.

Kompressorikone on kylmälaite, joten se vie enemmän sähköä kuin kylmäakkukone, joka käyttää energiaa vain sekoittimen pyörittämiseen eikä koneen jäähdyttämiseen.

Koska kompressorikone hoitaa itse itsensä jäädyttämisen, ei jäätelönteossa tarvitse odotella liian pitkiä aikoja. Riittää, että koneeseen laitettava massa on alle 20-asteista – tämä voi tosin vaihdella koneesta riippuen, joten käyttöohjeet kannattaa ehdottomasti lukea. Ja koska koneessa ei ole huoneenlämmössä lämpenevää kylmäakkua, voi koneessa valmistaa perätysten useamman annoksen jäätelöä. Tästä saattaa tosin seurata se, että joka päivä on aamupalaksi ja lounaaksi jäätelöä, mistä puolestaan voi seurata painonnousua.

Vaikka kompressorikoneen jäätelökulho kylmenee jäätelönteon aikana, ei jäätelö ainakaan oman kokemukseni perusteella jämähdä siihen lainkaan niin pahasti, kun kone pysäytetään. Arvostan myös sitä, että voin pestä koneen kaikki osat heti jäätelönteon jälkeen, koska ne eivät ole jäässä, kuten toisentyyppisen jäätelökoneen kylmäakku.


Kompressorikone vs. kylmäakkukone lyhyesti
  • Kylmäakkukone voittaa hinnassa ja koossa. Se vie myös vähemmän sähköä, jos kylmäakun säilyttämistä pakastimessa ei lasketa.
  • Kompressorikone voittaa odotusajassa, useamman jäätelöerän valmistuksessa ja puhdistamiseen liittyvissä käytännön toimissa.
  • Kumpikin kone valmistaa samanlaista jäätelöä ja pitää suurinpiirtein yhtä kovaa (tai hiljaista) ääntä. Jos OBH Nordican pikkujäätelökoneita ei lasketa mukaan, valmistuu kummankintyyppisellä jäätelökoneella samalla kertaa suurinpiirtein saman verran jäätelöä.


Raaka-aineet

Jäätelöä voi tehdä monenlaisista raaka-aineista ja monin eri tavoin. Jäätelömassan valmistukseen tarvitaan jotain rasvaista, jotain makeaa ja tietysti jotain, millä saadaan aikaiseksi erimakuisia jäätelöitä.

Kasvikermat

Jos jäätelölle haluaa kermaisen ja paksun koostumuksen, kannattaa sen valmistuksessa käyttää rasvaisia kasvimaitotuotteita.
  • Suosittelen jäätelömassan pohjaksi Alpron vaahtoutuvaa soijakermaa, joka kestää kuumentamisen ja jolla saa aikaan mahtavaa jäätelöä.
  • Ruoanvalmistukseen tarkoitettua soijakermaa en välttämättä suosittele, sillä se maistuu ehkä turhan paljon juuri ruokakermalta, mutta paremman puutteessa sekin varmasti käy.
  • Kaurakerma on maultaan soijakermoja neutraalimpaa ja sitäkin voi käyttää jäätelönvalmistukseen. Olen tosin saanut sen avulla tehtyä mannapuuron makuista jäätelöä, joten se ei ole minulla ykkösvaihtoehto miettiessäni jäätelömassan kasvikermavaihtoehtoja.
  • Kookoskerma sopii myös hyvin jäätelön valmistukseen, eikä se jäätyneenä edes maistu niin täysillä kookokselta kuin lämpimänä.
  • Jäätelömassan valmistuksessa voi käyttää myös itsetehtyjä pähkinäkermoja, mutta tätä varten tarvitset järeän tehosekoittimen. Parhaita pähkinäkerman valmistajia ovat niin sanotut high speed -blenderit, kuten Vitamix tai Blendtec. Kaikkein köykäisimpiä blendereitä en suosittele pähkinöitä murskaamaan, sillä pähkinöiden sijaan saattaa murskaantua itse blenderi. Pähkinöiden liottaminen tekee niistä pehmeämpiä ja helpommin hienonnettavia.

Kasvimaidot

Jäätelömassan nesteenä voi tietysti käyttää pelkkiä kasvipohjaisia kermoja, mutta niitä voi halutessaan laimentaa kasvimaidoilla, kuten soija-, kaura-, riisi-, kookos- tai pähkinämaidoilla. Pelkästä kasvimaidostakin jäätelöntekeminen onnistuu, mutta silloin jäätelöstä tulee jäätelökoneessakin hileisempää ja vetisempää kuin rasvaisemmista aineksista tehdyistä jäätelöistä.


Makeutus

Jäätelölle ominainen juttu on makeus. Jäätelömassan voi makeuttaa monilla aineksilla, kuten sokerilla, siirapilla tai vaikka banaanilla. Jäätelömassa maistuu lämpimänä ja viileänä paljon makeammalta kuin jäätyneenä, mikä kannattaa pitää mielessä jäätelömassan makeutta säädeltäessä.
  • Itse suosin jäätelön makeuttamisessa ihan tavallista ruokosokeria – tietysti luomuna ja reiluna!
  • Täysruokosokerit ja muut ns. terveelliset sokerit käyvät myös jäätelöntekoon, mutta oman kokemukseni perusteella voin kertoa, että niitä käyttäessä jäätelö ei jäädy kunnolla ja siitä tulee hileisempää kuin valkoisella sokerilla.
  • Vaahterasiirapilla saa aikaiseksi täydellistä jäätelöä!
  • Jos haluaa jäätelönsä ilman sokerisokeria, voi jäätelämassaa makeuttaa banaanilla tai taateleilla.

Tärkkelykset

Tein aiemmin jäätelömassat aina siten, että keitin niistä ensin kiisselin, jonka suurustin arrowjuurijauheella, maissitärkkelyksellä tai perunajauholla. Vanhimmissa jäätelöohjeissa ohjeistankin tekemään näin. Myöhemmin huomasin, että kiisseliksikeittelyn voi jättää huoletta väliin, mikäli käyttää jäätelomassan nesteenä kookosmaitoa tai -kermaa, soijavispiä tai cashewpähkinäkermaa. Todennäköisesti myös muissa jäätelöohjeissa tärkkelyksen lisäämisen ja keittelyn voi jättää pois.

 
Makuvariaatiot

Jäätelö voi maistua käytännössä ihan miltä tahansa, mutta tässä osviittaa asioista, joita voi jäätelön sekaan sujauttaa.
  • Marjat ja hedelmät
  • Suklaa
  • Pirkan lakritsikastike, lakritsinjuurijauhe tai turkinpippurirouhe
  • Pähkinämurska sellaisenaan tai paahdettuna
  • Keksimurska tai keksitaikina
  • Wasabijauhe


Jäätelöreseptejä

Kaikki blogin jäätelöreseptit löydät tästä linkistä: Mimosan jäätelökioski. Olen koonnut tähän suosikkireseptejäni valintaa helpottamaan.

Jäätelön säilyttäminen

Kun jäätelökone on huristellut jäätelön valmiiksi, on jäätelö yleensä tässä vaiheessa vielä vähän löysää. Sen voi tietenkin syödä heti, mutta jos haluaa tehdä siitä vaikkapa palloja, niin se kannattaa laittaa pakastimeen vähintään puoleksi tunniksi kovettumaan lisää.

Jos kaikkea jäätelöä ei syödä heti, kannattaa jäätelö pakastaa pienissä annoksissa, koska jäätelö valitettavasti kovettuu pakastimessa aika kovaksi. Sama juttuhan käy kaupasta ostetuille jäätelöille sen jälkeen, kun niiden paketin ensimmäisen kerran avaa.

Kun on aika syödä jäätelöä, kannattaa se nostaa jääkaappiin noin viideksitoista minuutiksi ennen syömistä, niin se ehtii pehmentyä helposti lusikoitavaksi. Myös muutaman sekunnin käyttö mikroaaltouunissa auttaa, jos on kauhea jäätelönhimo.


Ilman jäätelökonettakin voi tehdä jäätelöä!
  • Kuorituista, pilkotuista ja pakastetuista banaaneista voi valmistaa tehosekoittimen avulla jäätelöä. Täältä löydät ohjeen pikajäätelölle
  • Vaahdota soija- tai kauravispiä tai kauravaniljakastiketta ja sekoita sen sekaan sulatettua maidotonta suklaata. Pakasta massa annoskulhoissa noin tunnin ajan ja nautiskele!
  • Tätä en ole koskaan itse kokeillut, mutta tämä kuulostaa hauskalta: Laita pieni määrä jäätelömassaa Minigrip-pussiin ja sulje se. Laita isompaan pussiin jäämurskaa ja suolaa sekä jäätelömassapussi. Puristele pussisysteemiä, kunnes pienemmässä pussissa on valmista jäätelöä. Chocochilistä löytyy ohje tällaiselle pikajäätelölle.
  • Facebookin Vegan meringues -ryhmästä löytyy lisäksi jäätelöohjeita, joiden pääraaka-aineena on kikherneiden säilytysliemi eli aqua faba.

4 kommenttia:

  1. Olen juuri saanut jätskikoneen synttärilahjaksi, ja huomenna on ekan satsin tarkoitus valmistua. Ajattelin aloittaa kookosmaidolla ja raparperilla tän: http://www.kitchen-apparel.com/2/post/2013/05/rhubarb-ice-cream-rhubarb-syrup.html
    ohjeen mukaan. Kunhan saan hankittua tota airy&creamya niin lähtee sun ohjeet kokeiluun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi joi! Mahtava synttärilahja :) Toivotan synttärionnea ja suurta innostusta jäätelöntekoon!

      Tein itse vähän samantyyppistä raparperi-kookosjäätelöä muutama päivä sitten ja voin kertoa, että nuo kaksi makua sopivat tosi hyvin yhteen :)

      Poista
  2. Olen tehnyt vuosia täydellisiä vegaanijätskejä ilman jäätelökonetta. Homman nimi on se, että jäätelö jäädytetään kovaksi palikaksi, annetaan vähän pehmetä ja surautetaan sauvasekoittimella tai monitoimikoneella silkkisen sileäksi. Ärsyttää, kun aina annetaan ymmärtää, että pitäisi ostaa joku härveli tai sitten voi tehdä vain jotain puolivillaisia pikajätskejä. Ainoa varjopuoli on, että marmoroituja jäätelöitä ei noin juurikaan saa tehtyä.

    Minusta soijajäätelö on vähän aneemista verrattuna cashewpohjaiseen jäätelöön (cashewkerman teen ihan tavallisella Braunin sauvasekoittimella, siihen ei mitään ihmelaitteita tarvitse). Kookosmaidosta saa myös hyvän pohjan, niin miksi käyttää soijakermaa. (Tosin kaurajäätelöitä tajuan kaikkein vähiten...) Täällä Hollannissa onneksi myydään useita valmiita kookos- ja jopa cashewjäätelöitä, hinta ei tietysti ole kovin edullinen. Yhtä kookospohjaista jätskiä (jonka maut ovat luokkaa mansikka-habanero ja yuzu-jasmiini!) saa ihan normaaleista ruokakaupoista, vaikka soija loistaa poissaolollaan.

    Parhaiten jäätelössä saa muuten estettyä jääkiteiden muodostumista guarkumilla ja CMC-jauheella. Arrowjuurijauhoa käytän myös - teen usein jäätelöni sokerittomana (stevia ja/tai erytritoli), niin laitan kaikki paukut peliin tuolla rintamalla, kun sokerialkoholit eivät tässä toimi aivan sokerin tavoin. Glyseriinikin ilmeisesti toimisi, mutta Suomesta ei kai saa järkevästi kasviperäistä ja ruokalaatuista glyseriiniä. Tai ehkä jostain leivontakaupasta voi saadakin?

    Lempijätskimakuni ovat vadelma, mango-lucuma ja viikuna-raparperi. Tänään bongasin brasilialaisesta kaupasta hieman sosemaisia guava- ja passiontäysmehuja (nam!), en ole vielä päättänyt kummasta teen ensin jätskiä. Wasabijäätelökin kuulostaa mielenkiintoiselta!

    P.S. Blogisi heitti minulle captchan, jossa piti tunnistaa, missä kuvissa on pihviä. Tiedän, että et itse niitä valitse, mutta on kyllä aika mautonta Googlen palvelulta heittää vegaaniblogiin lihatehtävä, onhan niillä tekoälyä ihan tarpeeksi sen välttämiseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En olekaan tullut ajatelleeksi, että jätskiä voi tehdä noinkin, että pakastaa massan ja sitten suristelee. Loogistahan tuo on, jos saman voi tehdä banaanista :) Pitääpä kokeilla tuota joskus. Kikherneliemestä voi myös tehdä kuulemma hyvää jäätelöä ilman jäätelökonetta, mutta en ole sitäkään vielä testannut.

      Olen tehnyt jäätelöitä soijavispin lisäksi kookosmaidosta ja kaura- ja (itsetehdystä) cashewkermasta. Kaurakermasta tulee mielestäni vähän jauhoista, joten en siksi yleensä käytä sitä. Cashewkermalla tulee kyllä hyvää jäätelöä :) Kookoskin toimii tosi hyvin, mutta en itse aina halua, että jäätelö maistuu kookokselta. Kaupan kermoista parasta on mun mielestä Alpron vispi (ei siis ruokakerma), ja koska mulla on sitä lähes aina jääkaapissa, niin käytän sitä useimmin jätskintekoon :)

      Hah hah! En ole itse valinnut captcha-kuvia :D Voidaan leikkiä, että se oli seitanpihvi :)

      Poista