Kamomillan konditoria on vegaaninen leivontablogi, jossa keskitytään helppoihin ja kaikille maistuviin resepteihin,
joiden ainekset voi ostaa perusruokakaupoista. Blogin reseptit ovat aina täysin kasviperäisiä eli munattomia ja maidottomia.
Tervetuloa mukaan eläinystävällisten herkkujen maailmaan!

Info | Reseptiarkisto | UKK | Vinkkejä aloittelijoille | Täytekakkuopas
Tuulispään leivontakirjan reseptit | Omena- ja marjareseptejä
Miten korvata vegaanivaihtoehdoilla: Kananmunat | Maitotuotteet | Liivate
Vegaanisia leipomisvinkkejä erikoisruokavalioille: Gluteeniton | Soijaton | Palmuöljytön

tiistai 3. syyskuuta 2019

Vegaanileivontaa ilman soijaa

Esimerkkejä soijattomista ja vegaanisista koristeluun soveltuvista tuotteista:
suklaaströsseli, turkinpippurit, soijaton suklaa, banaanikarkit, liivatteettomat vaahtokarkit ja cashewpähkinät.

Hyviä uutisia soija-allergikoille! Vegaaniset leivonnaiset onnistuvat oikein hyvin ja helposti soijattomina. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten iso osa vegaanisista erikoistuotteista oli soijapohjaisia. Helpot vegaaniset proteiininlähteet olivat soijarouhe ja tofu, ja kasvimaitohyllyn tuotteista iso osa oli soijamaitoja ja -jogurtteja. Tänä päivänä tilanne on toinen, sillä kauppoihin tulee jatkuvasti uusia vegaanisia tuotteita, jotka on valmistettu ilman soijaa.

Jaan tässä tekstissä omia suosikkireseptejäni sekä vinkkejä soijaa sisältävien tuotteiden korvaamiseen muilla tuotteilla. Tekstin lopussa on myös tietoa soijaan liittyvistä terveys- ja ympäristömyyteistä. (Juonipaljastus: soija on terveellistä ja ekologista ravintoa.)

Soijattomia reseptejä

Kamomillan konditorian resepteissä on vain vähän sellaisia, joita ei voi tehdä soijattomana. Tällaisia ovat lähinnä jotkin tahnat, joissa käytetään pohjana pehmeää tofua. Jos tarvitset apua reseptin muokkaamiseen soijattomaksi, voit kysyä sitä kommenteissa, sähköpostilla (kamomillankonditoria@gmail.com), Facebookissa tai Instagramissa.

Blogin soijattomat ja helposti soijattomiksi muokattavat reseptit on merkitty soijaton-tägillä, ja pääset selaamaan näitä reseptejä tästä linkistä. (Jos tarvitset reseptejä, jotka ovat sekä soijattomia että gluteenittomia, klikkaa tätä linkkiä. Jos pakettiin lisätään vielä pähkinättömyys, klikkaa tätä.)

Reseptien etsimistä helpottamaan kokoan tähän muutamia suosikkireseptejäni, jotka ovat joko sellaisenaan soijattomia tai jotka voi tarvittaessa tehdä myös ilman soijaa. Muokkaukset on kerrottu reseptin yhteydessä.
  

Soijaa sisältävät tuotteet ja niiden korvaaminen

Ei liene yllättävää, että soijamaidot, soijakermat, soijatuorejuustot, soijarahkat, soijajogurtit ja soijajäätelöt sisältävät soijaa. Tässä on vinkkejä näiden ja muutamien muiden yleisten tuotteiden vaihtamiseen toisiin tuotteisiin. Soijaa voi tietysti olla myös monissa muissa tuotteissa. Koska soija on yleinen allergeeni, se pitää merkitä tuotepakkaukseen selkeästi.
  • Soijamaidon sijaan voi käyttää mitä tahansa muuta kasvimaitoa: kauramaitoa, riisimaitoa, mantelimaitoa tai vaikkapa kookosmaitoa. (Huom! Jos teet majoneesia, se ei onnistu muista kasvimaidoista, sillä niissä on vähemmän proteiinia kuin soijamaidossa.)
  • Ruokakermatyyppiselle soijakermalle on tosi paljon kaurasta valmistettuja vaihtoehtoja. Niitä voi käyttää soijakerman tavoin, ja ne kestävät myös kuumentamista. Saatavilla on myös riisi- ja mantelikermoja. Useissa tapauksissa soijakerman tilalla voi käyttää myös kookosmaitoa ja kookoskermaa. Vegaanista kermaa voi tehdä myös itse hyvällä tehosekoittimella erilaisista pähkinöistä ja viljoista.
  • Soijavispin sijaan voi käyttää esimerkiksi Kaslinkin tai Plantin kauravispiä. 
    • Yksi purkki Alpron soijavispiä vastaa yleensä yhtä purkkia Kaslinkin kauravispiä tai kahta purkkia Plantin kauravispiä. Plantin vispi ei kestä kuumennusta kovin hyvin, joten sitä ei kannata käyttää kuumennusta vaativiin resepteihin. 
    • On olemassa myös muita vegaanisia ja soijattomia vaahtoutuvia kermoja, joista olen kirjoittanut tähän tekstiin
    • Kermavaahtoa voi tarvittaessa tehdä myös itse pähkinöistä ja kookosöljystä hyvällä tehosekoittimella.
  • Tofutin ja Sheesen soijatuorejuustojen tilalla voi yleensä kuorrutteissa ja täytteissä käyttää Violifen kookospohjaista tuorejuustoa tai Oatlyn kaurapohjaista påMackan-tuorejuustoa. Violife ei mielestäni toimi hyvin paistettavissa leivonnaisissa, koska sen rakenne muuttuu purkkamaiseksi. PåMackanin kuumentamisesta minulle ei ole itselläni kokemusta, mutta muut henkilöt ovat kertoneet, että se käy myös kuumennettaviin leivonnaisiin.
  • Soijarahkaa voidaan leivonnassa käyttää esimerkiksi pullien ja piirakoiden täytteenä. Se toimii näissä hyvin, koska se hyytyy uunissa. Sen tilalla voi käyttää maustamatonta kaurajogurttia, johon on sekoitettu perunajauhoja tai maissitärkkelystä. 
  • Soijajogurttia käytetään piirakoiden täytteenä ja lisäksi sellaisissa taikinoissa, joihin kaivataan happamuutta. Soijajogurtti antaa taikinoille myös vähän pehmeyttä. Piirakkatäytteissä soijajogurtin voi vaihtaa kaurajogurttiin samalla ohjeella kuin soijarahkan kohdalla eli lisäämällä sen sekaan tärkkelystä. Useimmissa taikinoissa soijajogurtin voi vaihtaa sellaisenaan kaurajogurttiin.
  • Soijavanukasta tai soijavaniljakastiketta voi käyttää leivonnassa esimerkiksi pullien voitelussa. Jos soija ei käy, pullat voi voidella esimerkiksi sokerivedellä, säilykekikherneiden liemellä eli aquafaballa tai agar agarista tehdyllä hyytelöllä tai jättää kokonaan voitelematta. Olen koonnut tähän tekstiin pullareseptin lisäksi pullanvoiteluvinkkejä.
  • Soijajäätelön voi vaihtaa mihin tahansa muuhun vegaaniseen jäätelöön. Markkinoilla on tällä hetkellä ainakin kaura-, riisi-, manteli-, härkäpapu- ja kookospohjaisia vegaanijätskejä.
  • Joissakin tosi vanhoissa resepteissä käytetään soijajauhoja. Kuivakakku- ja vastaavissa taikinoissa soijajauhon voi usein joko jättää pois tai korvata pienellä määrällä vehnäjauhoja, kikhernejauhoja tai lupiinijauhoja.
  • Joissakin resepteissä käytetään pehmeää tofua. Reseptistä riippuu, voiko sen vaihtaa helposti esimerkiksi omenasoseeseen tai kaurajogurttiin. Jos tofun osuus reseptissä on suuri, kannattaa etsiä jokin toinen resepti.

Soijalesitiini

Riippuu allergikosta, voiko hän syödä soijalesitiiniä sisältäviä tuotteita vai ei. Ethän oleta, että soijalesitiini sopii, vaan varmista aina mieluiten etukäteen allergikolta itseltään, voiko hän syödä soijalesitiiniä. Turvallisinta on tietysti aina kertoa, jos jokin leivonnainen tai muu tuote sisältää soijaa, soijalesitiiniä tai muita yleisiä allergeeneja, olivat syöjien allergiat tiedossa tai ei.

Lesitiinin lisäainekoodi on e322. Lesitiiniä valmistetaan soijan lisäksi myös auringonkukasta ja rypsistä. Sitä voidaan valmistaa myös kananmunasta, mutta se on harvinaista. (Esimerkiksi itse en ole kahteenkymmeneen vuoteen nähnyt elintarviketta, jossa olisi kananmunalesitiiniä.) Koska soija ja kananmuna ovat yleisiä allergeeneja, ne pitäisi merkitä pakkaukseen. Erityisesti jos allergia on vakava, kannattaa epäselvissä tapauksissa varmistaa yritykseltä, mitä lesitiiniä he käyttävät.

Esimerkiksi suklaassa ja kekseissä voi olla soijalesitiiniä. Vegaanisena on saatavilla myös soijalesitiinittömiä keksejä ja suklaita eli niistä ei tarvitse luopua. Olen ollut huomaavinani, että erityisesti suklaissa on jatkuvasti siirrytty käyttämään muita lesitiinejä soijalesitiinin sijaan. Esimerkiksi Panda Hurmaava tumma -suklaassa mainitaan vain lesitiini, joten se on todennäköisesti rypsi- tai auringonkukkalesitiiniä. (Pirkan tummasuklaahiput sen sijaan sisältävät soijalesitiiniä, joten suklaahippuja saattaa joutua etsimään muualta. Niiden tilalla voi myös käyttää pieneksi leikattua soijatonta suklaata.)

Plantin kauravispi sisälsi aikaisemmin soijalesitiiniä, mutta tuotteen reseptiä muutettiin jo parisen vuotta sitten. Joissakin vanhoissa resepteissä voi siis edelleen olla maininta tuotteen soijalesitiinistä, mutta se ei enää tosiaan pidä paikkaansa.

"Saattaa sisältää jäämiä soijasta"

Markkinoilla on todella paljon elintarvikkeita, joissa voi olla jäämiä soijasta. Soija ei kuulu tällaisten tuotteiden resepteihin, mutta sitä on saattanut joutua pieniä määriä tuotteeseen tuotantolinjalta, jossa valmistetaan myös soijaa sisältäviä tuotteita. On olemassa soija-allergikkoja, jotka eivät voi syödä myöskään tällaisia tuotteita. Selvitäthän siis mieluiten etukäteen esimerkiksi vieraiden allergiat ja luethan tuoteselosteet ja niiden allergeenitiedot tarkasti.

Soijaan liittyvät terveys- ja ympäristöväitteet

Soijaan liittyy paljon myyttejä, jotka eivät pidä paikkaansa. Lyhyesti sanottuna soija onkin terveellistä ja ekologista ravintoa. Soijaa ei siis kannata vältellä, jos ei ole sille allerginen. Myöskään kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia ei enää yleensä kehoteta välttelemään soijaa, vaan syömään soijaa sisältävät tuotteet eri aikaan kuin kilpirauhaslääkkeet. Kysythän kuitenkin neuvoa aina ensisijaisesti lääkäriltä. Voit lukea soijan terveysvaikutuksista tästä tekstistä, jonka on kirjoittanut laillistettu ravitsemusterapeutti Johanna Kaipiainen.

Maailman soijasadosta ylivoimaisesti suurin osa käytetään eläinten rehuna. Esimerkiksi Suomessa soijaa syövät eniten siat, broilerit ja kasvatettu kirjolohi. Koska eläimet eivät pysty muuttamaan syömäänsä ravintoa suoraan lihasmassaksi, siitä menee suurin osa ikään kuin hukkaan. Jos ihmiset söisivät soijan (ja esimerkiksi monet viljatuotteet) itse kierrättämättä niitä epätaloudellisesti eläinten kautta, riittäisi ruokaa moninkertaiselle määrälle ihmisiä. Samaan aikaan viljelymaata tarvittaisiin paljon vähemmän.

Rehuntuotanto ja laidunmaat ovat yksi suurimmista syistä esimerkiksi Amazonian sademetsien tuhoamiselle, joka muodostaa vakavan uhkan koko ihmiskunnan tulevaisuudelle. Vähentämällä lihansyöntiä, voi siis tehdä suuren henkilökohtaisen palveluksen luonnolle ja tuleville sukupolville.

Ihmisravinnoksi suoraan käytettävä soija ei yleensä tule sademetsäalueilta. Soijamaito, tofu, soijarouhe ja soijasuikaleet ovat siis ihan pätevää syötävää myös heille, jotka haluavat valita ekologisia tuotteita. Kun tein ihan vastikään nopean selvityksen useista soijatuotteita valmistavista elintarvikeyrityksistä, ei niistä yksikään ostanut soijapapua Brasilian sademetsäalueilta. Suuri osa Suomen ruokakaupoissa myytävistä soijatuotteista valmistetaankin eurooppalaisesta soijasta. Lisäksi niissä käytetään myös kanadalaista ja yhdysvaltalaista soijaa. Jos tuotepakkauksessa ei kerrota soijan alkuperämaata, monet yritykset kertovat sen kuitenkin nettisivuillaan. Soijan alkuperää voi kysellä myös yritykseltä suoraan, jos siitä haluaa saada lisätietoja.

Vaikka soija tuotaisiin Suomeen Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta, se on silti ekologista, sillä tuotteen kuljetuksen merkitys tuotteen ekologisessa jalanjäljessä on tosi pieni. Oleellisempaa on se, miten tuote on tuotettu ja mitä vaikutuksia tuotantotavalla on.

Vegaanin eikä kenenkään muunkaan ole tietenkään pakko syödä soijaa päivittäin eikä välttämättä edes koskaan, jos ei halua tai jos on sille allerginen. Soijattomia ja vegaanisia vaihtoehtoja on saatavilla ihan tosi paljon.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti