Uudessa mustassa etsitään marraskuun ajan uudenlaista innoitusta tuttujen juuresten käyttöön. Lanttu ja punajuuri ovat saaneet jo omat reseptinsä, ja palsternakan ja nauriin reseptejä vielä odotellaan. Siinä vaiheessa kyllä nauratti, kun kuulin saaneeni Puolitiessä-blogin Annilta haasteen lähteä mukaan naurisreseptin kehittelyyn. Vaikka teenkin tänne silloin tällöin suolaisia leivonnaisia, halusin ehdottomasti käyttää naurista makeaan leivonnaiseen ja erityisesti vielä sillä tavalla, että nauris myös maistuu valmiissa leivonnaisessa.
Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt!
Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.Syön nauriini yleensä raakana. Suosikkinaurislajikkeeni on valloittavan makea hunajanauris. Päätin kuitenkin tällä kertaa jättää elävän ravinnon naurisleivonnaiset tekemättä ja lähestyä asiaa toiselta kantilta. Juuresten ja vihannesten käyttö leivonnaisissa on meille tuttu juttu lähinnä porkkanakakusta, mutta ainakin tuolla toisella puolen Atlanttia myös kesäkurpitsaa, punajuurta ja palsternakkaa käytetään paljon kakkujen ja muiden herkkujen raaka-aineena.
Oma naurisluomukseni sai mausteideansa kesäkurpitsa- ja porkkanakakun mausteista. Erityisesti muskottipähkinä on sellainen mauste, jota meilläpäin käytetään kovin vähän – itse käytin tähän hommaan kokonaista muskottipähkinää, josta raastoin sopivan määrän, mutta myös valmiiksi jauhettu muskottipähkinä toki käy. Muotonsa naurisleivonnaiseni sai edelleen niin kovin trendikkäistä cupcake-leivonnaisista, jotka nekin taitavat olla alunperin kotoisin Yhdysvalloista. Porkkanakakusta tuttuun tyyliin kuorrutin kakkuset soijatuorejuustokuorrutteella. Parasta oli askarrella pienet koristeet kakkusten päälle!
Turnipsikaakkuset (n. 10 kpl)
- 1 dl kauramaitoa tai muuta kasvimaitoa
- 0,75 dl öljyä
- 1,5 dl fariinisokeria (tiiviisti mittaan pakattuna)
- 0,25 tl kristallisuolaa
- 2 tl kanelia
- 0,5 tl neilikkaa
- 1 tl kardemummaa
- 0,25 tl vaniljajauhetta
- 0,25 tl muskottipähkinää
- 0,25 tl maustepippuria
- 1 dl naurisraastetta
- 2,5 dl vehnäjauhoja
- 0,75 tl leivinjauhetta
- 0,5 tl ruokasoodaa
- Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla ja laita uuni kuumenemaan 190 °C:en. (Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, käytä uunissa leviämättömiä amerikan-, folio- tai italianvuokia.)
- Sekoita kauramaito, öljy, fariinisokeri, mausteet ja naurisraaste keskenään.
- Siivilöi toiseen kulhoon vehnäjauhot, leivinjauhe ja ruokasooda. Sekoita ne ensin keskenään ja sen jälkeen nesteiden sekaan. Vältä ylisekoittamasta, jotta taikinasta ei tule sitkoisaa.
- Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa 18-20 minuuttia eli kunnes kakkuset ovat kypsiä. Kypsän kakkusen tunnistaa siitä, että se on pinnaltaan kauniin värinen, eikä siihen tökättyyn tikkuun jää taikinaa.
- Anna kakkusten jäähtyä kunnolla ennen niiden kuorruttamista.
- 100 g maustamatonta soijatuorejuustoa (Tofutti)
- 0,25 tl vaniljajauhetta
- n. 6 dl tomusokeria
- Vatkaa soijatuorejuusto, vanilja ja puolet tomusokerista tasaiseksi tahnaksi sähkövatkaimella. Lisää tomusokeria sen verran, että kuorrute on jämäkkää, mutta ei vielä liian kovaa pursotettavaksi.
- Pursota kauniita tötteröitä jäähtyneiden nauriskakkusten päälle.
- Askartele halutessasi nauriskoristeet sokerimassasta ja viimeistele kakkuset niillä.
Miltä ne sitten maistuivat? Avomiestäni lukuunottamatta muut kakkusten syöjät tykkäsivät niistä epäilyttävän paljon. Kakkusia kommentoitiin muun muassa uuden ja jouluisen makuisiksi. Omalta osaltani nauriskakkuset taitavat päätyä huumorireseptiosastolle: ne eivät maistu pahalta, mutta kuitenkin näin äkkiseltään sen verran vierailta, että en lähtisi tarjoilemaan niitä sille kaikkein eniten kasvisruoan hyvää makua epäilevälle henkilölle – juureksia työkseen syövät hipit (joihin itsekin siis kuulun) ovat sitten asia erikseen.
Ainakin ihastuttavan näköisiä kakkuja sait aikaan! :)
VastaaPoistaKiitos, Anni Minerva :)
VastaaPoista