keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Raparperipaistos


Raparperipaistos on helppo tapa päästä eroon raparperista. Ensinnäkin se on helppo valmistaa. Toisekseen se maistuu hyvältä, joten se katoaa siksi nopeasti. Tarjoiluun voi varata kaura- tai soijajätskiä tai kauravaniljakastiketta, joita kaikkia voi ostaa ihan tavallisista ruokakaupoista eli myös se on helppoa!


Raparperipaistos, 6 annosta

raparperiseos
  • 500 g raparperia (noin kolme isoa vartta)
  • 1 dl fariinisokeria
  • 1/2 dl vettä
muruseos
  • 2 dl kaurahiutaleita
  • 2 dl mantelilastuja tai -rouhetta
  • 1 dl fariinisokeria
  • 1/2 dl vehnäjauhoja
  • 1/4 tl suolaa
  • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
  1. Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.
  2. Kuori ja pilko raparperit. Laita raparperit, fariinisokeri ja vesi n. 24-senttiseen vuokaan. Esipaista esilämmitetyn uunin keskitasolla 10 minuuttia. Raparpereista voi irrota tässä vaiheessa paljon nestettä, mutta se ei haittaa.
  3. Valmista esipaistamisen aikana muruseos. Sekoita kaurahiutaleet, mantelilastut, fariinisokeri, vehnäjauhot ja suola. Sulata margariini ja sekoita se muiden aineiden sekaan. Levitä muruseos esipaistettujen raparperien päälle tasaisesti mutta ilmavasti. Jatka paistamista 20 minuuttia tai kunnes muruseos on kauniin ruskea.
  4. Tarjoile lämpimänä tai kylmänä. Paistoksen kaveriksi sopii vegejäätelö tai kauravaniljakastike.
  5. Säilytä valmis paistos jääkaapissa. Suosittelen syömään raparperipaistoksen mahdollisimman pian, viimeistään seuraavana päivänä sen valmistamisesta, jotta muruseos on mahdollisimman rapea.
Pakastaminen: Ylijäämäpaistoksen voi pakastaa, mutta en suosittele sitä, sillä muruseos menettää pakastettaessa rapeutensa.


Oksaalihaposta ja kalsiumista: Raparperin kanssa ei ole tarpeellista syödä lehmänmaitotuotteita. Oleellista on nauttia kalsiumia sisältäviä ruokia tai juomia, sillä kalsium pienentää raparperin sisältämän oksaalihapon haittavaikutuksia. Tässä paistoksessa muruseokseen tulee kaurahiutaleiden lisäksi mantelia, joka sisältää tosi paljon kalsiumia. Myös suurin osa kasvimaidoista on kalsiumrikastettuja, ja niissä on yhtä paljon kalsiumia kuin lehmänmaidossa.

Kasviperäiset kalsiuminlähteet eivät lopu manteleihin ja kasvimaitoihin, vaan kalsiuminlähteitä on paljon muitakin: pähkinät, siemenet, palkokasvit, tofu, kaalit ja monet muut. Vegaaniliiton sivuilla on hyvä laillistetun ravitsemusterapeutin kirjoittama teksti kalsiumista. Siihen kannattaa tutustua, mikäli lehmänmaidosta luopuminen arveluttaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

HUOMIO HUOMIO! Blogiin on tullut niin paljon bottien ja huiputtajien kirjoittamia spämmikommentteja, että valitettavasti jouduin laittamaan kaikki kommentit esimoderointiin. Kestää siis aina jonkin aikaa, että kommenttisi julkaistaan. Pahoittelut tästä!

Pyrin joka tapauksessa vastaamaan kysymyksiin pian. Jos asialla on erityisen kiire, voit lähettää kysymyksen myös sähköpostilla kamomillankonditoria at gmail piste com

- Satu