sunnuntai 13. joulukuuta 2009

Pannukakku


Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin tai mennä suosilla reseptin perässä vinkattuun Chocochilin reseptiin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.

Pannukakku

  • 50 g sulatettua Tummansinistä Keiju-margariinia
  • 1 dl maustamatonta soijajukurttia
  • 1 l kasvimaitoa
  • 2 rkl pellavansiemeniä (ei välttämätön)
  • 0,25 tl suolaa
  • 0,5 dl sokeria
  • 2 dl mannasuurimoita
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 2 tl leivinjauhetta
Sekoita ensin sulatettu margariini ja jukurtti. Lisää joukkoon loput aineet, viimeisenä vehnäjauhot sekä leivinjauhe. Kaada taikina pellille leivinpaperin päälle.

Paista 200 C-asteessa n. 35 min. Nosta uunin lämpötila 225 C-asteeseen ja paista vielä n. 15 min. Voit voidella pannukakun pintaa margariinilla paiston keskivaiheilla, kun pinta on jo hieman kovettunut.

Tästä pannukakusta tulee melko litteä, eikä se ruskistu mitenkään erityisen paljon. Maussa ei kuitenkaan pitäisi olla valittamista varsinkaan, kun pannukakkua saa syödä hillon ja jäätelön kanssa.

Chocochilin pannukakkua kannattaa myös ehdottomasti testata, sillä se toimii todella hyvin. Tämä ohje itse asiassa perustuu siihen muistikuvaan, mikä minulla oli Chocochilin pannarin reseptistä.

PS. Leivoin jonkin aikaa sitten Vegan Cookies Invade Your Cookie Jar -kirjan kannessa komeilevia Rocky Roads -keksejä. Maku oli mitä mainioin, vaikkakaan en ole mikään erityinen manteliaromin ihailija. Vinkkini on, että taikinaan ei kannata ennen paistamista lisätä valkosuklaata, koska se sulaa ja katoaa taikinan joukkoon, eikä siitä ole silmäniloksi paistetuissa kekseissä, eikä se oikein sitten enää maistukaan. Kun olin paistanut keksit ja tajusin valkosuklaanappien kadonneen, odotin jonkin aikaa, että keksit hieman jäähtyvät ja painelin keksien pinnalle uudet valkosuklaanapit.

Kuvan keksi näyttää jotenkin hämmästyneeltä. Se johtuu ehkä siitä, että jo toistamiseen sen valkosuklaanapit ovat vaarassa sulaa. Tällä kertaa ne kuitenkin pysyivät jotakuinkin kuosissaan.

Vegaanista valkosuklaata saa nykyisin montaakin eri laatua. Ainakin Punnitse ja säästä -kaupat, Ekolo, Runsaudensarvi ja Vegaanikauppa myyvät valkosuklaalevyjä. Valkosuklaanappeja olen toistaiseksi nähnyt vain Runsaudensarvessa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

HUOMIO HUOMIO! Blogiin on tullut niin paljon bottien ja huiputtajien kirjoittamia spämmikommentteja, että valitettavasti jouduin laittamaan kaikki kommentit esimoderointiin. Kestää siis aina jonkin aikaa, että kommenttisi julkaistaan. Pahoittelut tästä!

Pyrin joka tapauksessa vastaamaan kysymyksiin pian. Jos asialla on erityisen kiire, voit lähettää kysymyksen myös sähköpostilla kamomillankonditoria at gmail piste com

- Satu