lauantai 10. huhtikuuta 2010

Salmiakkiset ja lakritsaiset pikkukakkuset


Raisa Kettunen lanseerasi kirjassaan Puputyttö ja vohvelisankari termin pikkukakkunen. Se tarkoittaa cupcake-leivosta, mutta on suomea! Aion tästä lähtien käyttää juurikin tätä sanaa. Aion tosin kutsua pikkukakkusta siihen saakka muffinssiksi, kunnes se kuorrutetaan, jolloin siitä tulee pikkukakkunen.

Huomio arvoisa lukija tai blogiin sattumalta eksynyt! 

Olet saapunut blogin alkuaikoihin, jolloin innostukseni vegaanileivonnan ilosanoman levittämiseen oli jo valtava, mutta tietoa ja taitoa minulla ei vielä ollut ihan kauhean paljon. Suosittelenkin etsimään tämän reseptin tilalle jonkin tuoreemman, sanotaan vaikkapa korkeintaan viisi vuotta vanhan reseptin. Tarvittaessa voit kysellä vinkkejä esim. kommentoimalla tätä tekstiä. Koska tämä blogi on eräänlainen matka ja päiväkirja kohti parempaa vegaanista leipomista, en halua poistaa täältä näitä vanhoja tekstejä.
Kun ensimmäisen kerran törmäsin Lacksuu-tahnaan, ajattelin lähinnä jotain sen suuntaista, että kuinka laiska ihmisen pitää olla, jos lakritsankin pitää olla valmiiksi pureskeltua ja löllötettyä. Tahna on kuitenkin ihan sellaisenaankin yllättävän hyvää, joten halusin käyttää sitä myös toisella tavalla. Kun tahnaan lisätään sokeria ja rasvaa, tulee siitä sen verran paksua, että sitä voi käyttää kuorrutteena, jonka värikin on hauskan hopeinen. Ohjeen muffinssit ja kuorrute ovat hyviä myös erikseen. En kehoita syömään lakritsakuorrutetta sellaisenaan, mutta kyllä se siihenkin käy. Sillä tosin voi kuorruttaa myös ihan perus- vaniljaisia muffinsseja, jos ei halua yhdistää niitä salmiakin kanssa.

Sovelsin Chocochilin salmiakkimuffini-ohjetta seuraavaan tapaan. Ohjeesta tulee 12-15 muffinssia:
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 2 dl sokeria
  • 0,5 tl vaniljaa (tai 2 tl vaniljasokeria)
  • 1 dl Turkinpippurirouhetta (eli tätä)
  • 2,5 dl kasvimaitoa
  • 1 dl öljyä
Laita uuni kuumenemaan 190 C-asteeseen. Vuoraa muffinssipelti paperivuoilla tai asettele vuoat valmiiksi uunipellille.

Sekoita kuivat aineet. Lisää niiden joukkoon loput aineet ja sekoita tasaiseksi, mutta varo ylisekoittamasta.

Jaa taikina muffinssivuokiin siten, että vuokaan jää noin kolmasosa nousemisvaraa. Kätevimmin tämä käy sellaisella jäätelökauhalla, jossa on se mekanismi. (Tämänkin opin Puputyttö-kirjasta!)

Paista pikkukakkusia noin 18 minuuttia tai niin kauan, ettei pikkukakkuseen tökättyyn tikkuun jää (raakaa) taikinaa. Anna pikkukakkusten jäähtyä kunnolla ennen kuorruttamista.

Kuorrute
  • 75 g Tummansinistä Keiju-margariinia
  • 4 dl tomusokeria
  • 1 pkt Lacksuu-mönjää (eli tätä)
Vaahdota margariini ja tomusokeri sähkövatkaimella. Lisää sekaan lakumönjä. Pursota tai levitä veitsellä jäähtyneiden muffinssien päälle.

Ohjeesta riittää kuvan pikkukakkusen tavoin kuorrutettuna noin kahteentoista pikkukakkuseen. Tämä kuorrute on aika tujakkaa, joten sitä ei aivan välttämättä tarvita ihan niin paljoa kuin kuvassa. Ohjeen voi siis puolittaa tai kaksikolmasosattaa.

13 kommenttia:

  1. Onpa söpö pikkukakkunen(kiva nimi).Tuosta Lacksuu-tahnasta kuulin tässä nyt ekan kerran,mielenkiintoista! Tuo kuorrutus näyttää kyllä tosi hyvältä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos Yaelian! Mulle tulee tuosta väriyhdistelmästä jotenkin omat yläasteajat mieleen, koska pidin tuolloin ihan älyttömästi aniliininpunaisen ja harmaan yhdistelmästä vaatteissa. Kyseessä on siis 1990-luvun alkupuolisko..

    VastaaPoista
  3. On tosiaan söpö pikkukakkunen. Ihanat värit :) Mistä olet löytänyt noin ihastuttavia vuokia?

    VastaaPoista
  4. Kiitos, Tiina! Vuoat ostin Ullanunelmasta. Samassa paketissa oli montaa eri väriä. Jos jollakulla on vinkkejä siitä, mistä voi ostaa yksivärisiä vuokia, yhtä väriä kerrallaan, niin vinkatkoon.

    VastaaPoista
  5. Mulla oli aikas samanlaiset ennakkoluulot tota Lacksuu-tahnaa kohtaan, mutta siitäpä näyttäisi saavan mahtavan värisen pursotuksen aikaiseksi sun ohjeilla. Pitääkin kokeilla joskus!! Kiitos hyvästä vinkistä!

    VastaaPoista
  6. Kiitän kans, hyviä tuli! Minullekin lakumönjä oli tätä ennen vallan vieras ilmiö, mutta ihan kivastihan se arveluttavasta olomuodostaan huolimatta toimi. Tai ehkä juuri sen takia - en minä oikeasta lakritsista tykkää yhtään, mutta kyllä se jäätelönä ja kaiken maailman muina mössöinä menee :)

    VastaaPoista
  7. Hyvä, että tuli hyviä, Tiia! Kävinkin katsomassa blogistasi kuvia ja hauskannäköisiä pikkukakkusia olit tehnyt :)

    VastaaPoista
  8. Voihan harmistus... Löysin vasta äskettäin tämän ohjeen ja lähdin innoissani kauppaan aineksia metsästämään, mutta Lacksuu-tahnaa ei taidetakaan enää valmistaa? Itse en ainakaan löytänyt kaupoista joissa kiertelin, eikä sitä mainittu Pandan sivuillakaan. Osaisitkohan neuvoa jonkin vaihtoehtoisen ainesosan? Salmiakki-lakritsikuppikakut kuulostavat aivan liian hyviltä kaatuakseen tällaiseen vastoinkäymiseen. :C

    VastaaPoista
  9. Joo, Lacksuu katosi kaupoista todella nopeasti. Toisaalta ymmärrän sen hyvin, koska sellaisenaan kyseinen tahna oli aikas äkkimakeaa. Harmittaa tietysti, että siitä pystyi tekemään ihan muhevan makuista kuorrutetta ja jätskikastiketta.

    Mulle ei tule mitään vastaavaa, vegaanista töhnää mieleen, joten valitettavasti tämän reseptin kuorrute ei ole enää valmistettavissa. Muffinssit on kyllä ilman kuorrutettakin hyviä, joten ilman sitäkin pärjää :)

    VastaaPoista
  10. Hei!
    Vaikka tuo Lacksuu-mönjä ei tullut tutuksi minulle, niin uskoisin että tämäntyyppistä kuorrutetta pystyisi valmistamaan Pirkan lakritsikastikkeella. Jotain maidotonta jämäkkää vispiä, soijatuorejuustoa, tomusokeria ja lakritsikastiketta, syntyisikö näistä? ;)

    VastaaPoista
  11. Eiköhän se voisi onnistuakin :)

    VastaaPoista
  12. Tosiaan kokeilinkin sitten juurikin lakritsikastikkeella, jota ihan kylmästi vaan laitoin Lacksuu-mömmön tilalle (tosin määrästä en osaa sanoa mitään, kun laitoin ihan näppituntumalla). Omaan ja perheen suuhun ainakin kelpasi mainiosti. :)

    VastaaPoista
  13. Kiva kuulla, että toimii lakritsikastikkeella :)

    VastaaPoista

HUOMIO HUOMIO! Blogiin on tullut niin paljon bottien ja huiputtajien kirjoittamia spämmikommentteja, että valitettavasti jouduin laittamaan kaikki kommentit esimoderointiin. Kestää siis aina jonkin aikaa, että kommenttisi julkaistaan. Pahoittelut tästä!

Pyrin joka tapauksessa vastaamaan kysymyksiin pian. Jos asialla on erityisen kiire, voit lähettää kysymyksen myös sähköpostilla kamomillankonditoria at gmail piste com

- Satu