torstai 15. tammikuuta 2015

Vinkkejä kasviperäisten vispien vaahdottamiseen

Pursotukset Alpron vimmatusti vaahdotetulla vispillä,
johon on lisätty ainoastaan vaniljajauhetta.

Tekstiä muokattu 12.4.2017.

Koska laskiainen ja muut kermavaahtokekkerit ovat ihan lähitulevaisuuden juttuja, ajattelin lyhykäisesti kertoa omista soija- ja kauravispikokemuksistani viime ajoilta. Kaupoista löytyy paljon kasviperäisiä vaihtoehtoja eläinkermoille: Perusruokakaupat myyvät yleisesti Alpron, Plantin ja GoGreenin vispejä. Eko- ja erikoiskaupoista, kuten Ekolo ja Vegetukku, löytyy esimerkiksi SoyaToo!-merkkisiä soija-, riisi- ja kookospohjaisia vispejä sekä Schlagfix-merkkisiä soija- ja kasvirasvapohjaisia vispejä.

Jos haluat tehdä vispiä itse, löydät tästä hyvän ohjeen: cashew-kookosvispi Tuulispään leivontakirjasta.


Alpron soijavispi – kyllä!

Oma suositukseni kaikkiin kermavaahtojuttuihin on edelleen Alpron soijavispi, koska se kestää keittämisen eli sille voi tehdä taikatemppuja agar agarilla. Siitä tulee myös runsain vaahto ja sen maku on mielestäni paras. Tässä ovat linkit pariin agar agar -taikatemppuun, joita suosittelen lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa kakkujen ja muiden herkkujen maun lisäksi niiden ulkonäkö.
Yhdestä 2,5 dl:n purkillisesta Alpron vispiä tulee noin litra vaahtoa, mutta sitä pitää vaahdottaa pitkään tehokkaalla sähkövatkaimella. Vaahto on kuohkeaa ja ilmavaa sekä melko pehmeää. Sillä saa tehtyä hyviä pursotuksia, mutta tärkeisiin kakkuihin suosittelen silti agar agarilla jämäköittämistä.

Alpron vispi pitää säilyttää jääkaapissa, joten sen löytää myös kaupoissa kylmäosastolta. Useimmiten se on lähellä muita kasvikermoja sekä eläinperäisiä kermoja.


Plantin kauravispi – kyllä!

Plantin kauravispi vaahtoutuu ihan sellaisenaan tosi hyvin ja pitää muotonsa erinomaisesti. Omaan suuhuni sen maku ei kuitenkaan ole niin hyvä kuin Alpron soijavispillä, mutta kuitenkin ihan ok. Plantista voi tehdä marjamoussea ylläannetun ohjeen mukaan keittämällä, mutta sen rakenne ei ole ihan niin sileä kuin Alpron vispillä tehtäessä, vaan vähän semmoinen vispipuuromainen.

Yhdestä 2 dl:n purkillisesta Plantin vispiä tulee noin kolme desilitraa vaahtoa. Vaahto on kiinteää ja todella hyvin muodossaan pysyvää.

Plantin vispi säilyy avaamattomana huoneenlämmössä, joten sen hyllypaikka voi olla joko kylmähyllyssä tai sen ulkopuolella. Se löytyy useimmiten muiden kasvikermojen ja eläinperäisten kermojen läheisyydestä tai kasvimaitohyllystä.


Huom! Plantin vispi on purkissa paksua ja jähmeää, vaikka purkin kyljessä lukeekin, että se pitää ravistaa. Tuote ei siis ole pilalla, vaikka se avattuna näyttääkin vähän kummalliselta.

Sunnuntain Kuohkea vispi vaihtui kesän 2015 alussa Plantin Creamy Dessertiksi.

GoGreenin kauravispi – ei!

GoGreenin kauravispille agarkeittämiskohtelu ei käy, vaan sen rakenne menee ihan mäsäksi. Olen tuota testannut, eikä se ollut kaunista nähtävää. Valitettavasti viimeaikaiset kokemukseni kertovat, että jos GoGreenin vispiin lisää pienenkin määrän nestettä tai vaikka ihan vain sokeria, siitä tulee tosi löysää. Valitettavasti en pidä myöskään sen mausta lainkaan, joten en halua suositella sen käyttöä. Ainoa käyttötapa, jossa se toimii sekä makunsa että koostumuksensa puolesta taitaa olla se, että siihen lisää sulatettua suklaata ja tekee siitä moussea. Suklaa toimii vaahdon jämäköittäjänä ja peittää vispin maun.

Yhdestä 2 dl:n purkillisesta GoGreenin vispiä tulee noin neljä desilitraa vaahtoa. Vaahto on kuohkeaa, mutta hyvin, hyvin löysää.

GoGreenin vispi pitää säilyttää avaamattomana jääkaapissa, joten se löytyy ruokakaupassakin kylmäosastolta läheltä muita kasvikermoja.

Huom! Myös GoGreenin vispi on purkissa paksua eli tuote ei ole pilalla, vaikka se näyttääkin vähän omituiselta.


SoyaToo!:n soija-, riisi- ja kookosvispit – ehkä!

SoyaToo!:n vispejä en ole käyttänyt pitkään aikaan, mutta muistikuvani niistä on, että soijavispi on niistä paras niin rakenteeltaan kuin maultaankin. Riisi- ja kookos ovat kiva lisä heille, jotka eivät voi syödä soijaa tai kauraa. Olen joskus koittanut keitellä SoyaToo!:n vispejä, eivätkä ne kyllä oikein tykänneet. En siis suosittele niiden jämäköittämisyritystä agar agarilla.

SoyaToo! -merkin kookos- ja riisivispit valmistetaan ilman palmuöljyä. Ne sopivat siis heille, jotka kaipaavat palmuöljytöntä vaihtoehtoa kakkujen kuorrutukseen ja muuhun leipomiseen.


Schlagfix pursotettava soijavispi – kyllä!

Vegetukku myy spraypullossa olevaa valmista soijavispiä. Se maistuu mielestäni tosi kivalta ja purkki toimii niin kuin sen pitääkin toimia. (SoyaToo!-merkillä oli aiemmin saatavilla vastaavia soija- ja riisivispejä, mutta niistä loppui ponnekaasu usein ennen kermavaahtoa. Schlagfixit toimivat niihin verrattuna kuin unelma.)

(Ohimennen totean, että samalta merkiltä on olemassa myös vaahtoutuva kasvirasvavalmiste, jonka pääraaka-aineena ovat noin kymmenen lisäainetta sekä kasvirasvat. En ole vielä päässyt sitä testaamaan, vaikka minulla on yksi purkki jääkaapissa odottamassa. Sen etu muihin vaahtoutuviin kasvikermoihin on se, että siinä ei ole makeutusta, joten se käy myös suolaisiin ruokiin.)



Ikävää on se, että kasvivispeissä on ollut kuulemieni tietojen ja omien kokemusteni mukaan viime aikoina kaikenlaisia lössööntymislaatuongelmia. Eli vaikka kuinka vaahdottaisi, niin ei vaan kunnolla vaahtoudu. Tämä ei tietenkään ole mikään ongelma, jos vispiä on tarkoitus käyttää vohveleiden ja lättyjen seuralaisena tai muissa enemmän kastike- tai kermavaahtopilvityyppisissä tarkoituksissa. Kakun koristeluun tuo toki voi tuoda ikäviä haasteita. Jos sinulla ei ole ehtimistä touhuilla agar agarin kanssa, on tässä muutama vinkki.

Kasvivispien vaahdottaminen, levittäminen ja pursottaminen
  • Vispin pitää olla jääkaappikylmää. Siis hyvin kylmää. Sen voi vaikka laittaa vartiksi pakastimeen ennen vaahdottamista.
  • Käytä vaahdottamiseen sähkövatkainta ja sen isointa tehoa. Vispilällä ei kannata edes kokeilla, jos haluaa jotain muuta kuin valuvaa vaahtoa.
  • Aikaa vaahdottamiseen kuluu vähintään kaksi minuuttia, mutta todennäköisesti pidempään. Ihan heti ei kannata luovuttaa, vaan sinnikkäästi vaahdottamalla vaahto kyllä pikkuhiljaa muotoutuu. Kasvivispeissä on myös semmoinen hyvä puoli, että ne eivät muutu margariiniksi, vaikka niitä kuinka vaahdottelisi.
  • Jos olet kakunkuorrutushommissa, kannattaa kakku ensin kuorruttaa ohuella kerroksella vispiä ja laittaa kakku tämän jälkeen jääkaappiin vähintään viideksitoista minuutiksi. Tämä vaihe saa vispin ankkuroitumaan kakun kylkeen, joten lopun vispin levittäminen on suht helppoa ilman pelkoa siitä, että vispi vain valuu. Tässä on myös se etu, että jos kakusta irtoaa murusia, eivät ne jää näkyviin päällimmäiseen kerrokseen.
  • Jos vispi on tarkoitus pursottaa, kannattaa pursotuspussiin laittaa kerrallaan vain pieni määrä vaahtoa. Tämä on tärkeää siksi, että käsien lämmön vaikutuksesta pussissa oleva vispi lämpenee ja latistuu. Vispi kannattaa myös vaahdottaa uudelleen aina ennen kuin pursotuspussia täyttää, koska se huoneenlämmössä lämmetessään menettää hieman jämäkkyyttään.
  • Kun kakut on kuorrutettu ja pursotukset on pursotettu, kannattaa kakku laittaa heti jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi ennen tarjoilua. Kun vispit saavat rauhassa jähmettyä ja jäähtyä lisää, pysyvät ne paremmin muodossaan myös kahvipöydässä.
Oikeasti homma ei ole näin vaikea! Koska kasvivispit vaativat kuitenkin vähän kikkailua, niin koen näiden ohjeiden jakamisen tärkeänä. Ylimmässä kuvassa olevat pursotukset on tehty Alpron vispillä, johon on lisätty ainoastaan vaniljajauhetta. Kuten kuvasta näkyy, saa siis ilman tönkköyttämisaineitakin aikaan ihan päteviä tötteröitä.

Tässä vielä muutama lisävinkki:
  • Alpron vispin sekaan voi lorauttaa tilkan sitruunamehua. Se saattaa auttaa vispiä vaahtoutumaan paremmin. En ole itse kokeillut tätä, mutta kuullut tämän vinkin monelta muulta leipojalta.
  • Jos suklaa sopii kakun tai muun leivonnaisen muuhun makumaailmaan, voi vaahdotetun vispin sekaan sulattaa suklaata. Näin se pysyy hyvin muodossaan. Tällainen suklaamousse jähmettyy tosi nopeasti, joten pursotusjälki voi olla rakeista, jos mousse odottaa liian kauan. Sitä kannattaakin pursottaa vain pieni määrä kerrallaan ja aina sekoittaa hyvin ennen uuden erän laittamista pursotuspussiin.
  • Vispien sekaan voi lisätä myös soija- tai kauratuorejuustoa. Se auttaa osaltaan vispiä pitämään muotonsa. Makunsa puolesta suosittelen Tofuttia tai Oatlya, vaikka muitakin vegaanisia tuorejuustoja löytyy.

15 kommenttia:

  1. Mä teen usein juurikin niin, että kuumennan agarin nesteessä ja sekoitan sen sitten vaahdon joukkoon :) Hyvin toimii! Vaahdotan usein kerman mahdollisimman jämäkäksi. Sitten norotan joukkoon agarin ja vatkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon testannut tuota tyyliä joskus pari vuotta sitten ja totesin, että pitää olla tosi nopea, jotta se agar agar -hyytelö ei jämähdä kylmän vispin joukkoon :D Ehkä pitää siis kokeilla vähän isommalla nestemäärällä :)

      Poista
  2. Joitain vuosia sitten kaupoissa myytiin soijavispiä jonka paketissa vinkattiin vatkaamisen yhteydessä lisämään sekaan tilkka sitruunamehua. Tuosta vispistä tuli mukavan jämäkkää.
    Oon kokeillut lisätä sitruunamehua alpron soijavispiin ja sillä tosiaan saa mukavasti jämäkkyyttä vaahtoon.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on muistikuva, että tuo joitakin vuosia sitten oli joskus 2000-luvun alussa ;) Voi toki olla, että sama vinkki on ollut tuonkin jälkeen joissakin soijakermoissa. En ole itse testannut sitruunamehun lisäämistä Alpron vispiin, mutta kaverilta olen kuullut, että se toimii. Kiva kuulla, että myös muilla on samanlaisia kokemuksia :)

      Poista
    2. Periaatteessahan tuo toimii minkä tahansa proteiinivaahdon kanssa. Happo "jähmettää" proteiinin rakenteen ja siksi esimerkiksi marenkimassaan, oli se sitten munanvalkuaisesta tai soijaproteiinista tehtyä, lisätään yleensä viinikiveä. Viinikivi on vain happoa ja sen voi yleensä korvata sitruunamehulla.

      Siitä en tiedä, toimiiko kauravispeissä yms, kun niissä proteiinia on selvästi vähemmän.

      Poista
  3. Heippa! Yritin kysellä tätä joskus aiemminkin, mutta kommenttini taisi kadota bittiavaruuteen... Tuossa Alpron soijavispissä on muistaakseni joku celsiusraja mainittu, ja olen tulkinnut sen niin, että tuotetta ei saisi lämmittää? Mikä mahtaa olla syynä, muodostuuko siihen mahdollisesti transrasvoja tms.? itse olen saanut vispistä kiitettävän jämäkkää tosi reilulla vatkausajalla, ihanaa kun tämä kerma ei koskaan muutu voiksi!

    Kiitos muuten aivan mahtavasta blogista, näillä ohjeilla olen saanut vegaanisesta kakkupohjasta paljon parempaa ja koossapysyvämpää kuin mistään kananmunaversiosta ikinä! Aikaisemmat yritykset murenivat aina käsiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, SK! Kiva kuulla, että reseptit on olleet hyviä :)

      Mä en löydä tuosta Alpron vispistä mitään muuta lämpötilaan viittaavaa merkintää, kuin MAX 7 °C, joka siis tarkoittaa tuotteen maksimisäilytyslämpötilaa. Haha, se on varmuuden vuoksi sanottu tuossa tuotteessa peräti viisi kertaa :D Mutta se siis ihan vain tarkoittaa sitä, että tuote menee pilalle, jos sitä säilyttää huoneenlämmössä. Sitä voi siis ihan huoletta lämmittää.

      Poista
  4. Alpron vispi on hyvää ja hyvin toimivaa, mutta siitä saa kammottavia ilmavaivoja :D Olen näin ollen yrittänyt metsästää minkä tahansa valmistajan kauravispejä, mutta yhdestäkään ruokakaupasta niitä ei ole löytynyt eikä myöskään ainakaan Itiksen Ruohonjuuresta. Mistähän ruokakaupasta sinä olet niitä saanut? Vai tapaavatko ruokakaupat sijoittaa ne jonnekin ihan eri paikkaan kuin vaikkapa tuon Alpron tuotteen?.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sunnuntain ja GoGreenin kauravispit saattaa kyllä olla ihan eri hyllyssä kuin Alpron soijavispi! Esim. Tampereen Sokoksella Sunnuntain kauravispi oli aikaisemmin ihan eri paikassa kuin Sunnuntain kauravaniljakastike, joka oli puolestaan ihan eri paikassa kuin kaikki muut kasvimaitotuotteet :D Kannattaa vaikka kysyä myyjältä, jos ei purkki osu muuten silmiin. Ainakin Sunnuntai säilyy avaamattomana huoneenlämmössä, joten se voi olla muuallakin kuin kylmähyllyssä. Nuo ovat melko yleisesti sekä K-, että S-ryhmän valikoimissa, mutta en ole kumpaakaan nähnyt erikoiskauppojen hyllyissä.

      Poista
  5. Miten tehdään vegaaneja Hanna-tädin kakkuja?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanna-tädin kakut on olleet mulla to do -listalla ikuisuuden, joten toivottavasti saan niistä suoraan vegaanisen ohjeen joskus tänne blogiinkin :)

      Pidemmästä korresta löytyy yksi vegaaninen ohje:
      http://pidempikorsi.tumblr.com/post/119357689983/hanna-tädin-kakut

      Netistä löytyvät epävegaaniset ohjeet on melko samanlaisia pienin muutoksin, mutta ne voi kaikki muokata helposti vegaanisiksi. Kerman tilalle voi laittaa saman verran soija- tai kauraruokakermaa tai kookosmaitoa ja voin tilalle margariinia. Suosittelen tummansinistä Keijua, koska se on rasvapitoisuudeltaan, rakenteeltaan ja myös maultaan parasta. Jos ei halua käyttää margariinia, niin onnistuvat varmaankin myös öljyllä (100 g margariinia/voita vastaa 3/4 dl öljyä), mutta silloin kannattaa laittaa taikinan sekaan ruokalusikallinen tai pari omenasosetta tuomaan siihen pikkuisen pehmeyttä. Ei kannata käyttää kylmäpuristettua rypsiöljyä, koska siinä on niin voimakas (ja monen mielestä paha) maku.

      Poista
  6. Hei! Pohdin täällä että miten saisi jalostettua marjamoussen suklaamousseksi kakun väliin. Olisiko ideoita?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi helppoa! Vaahdotat kaura- tai soijavispin ja sekoitat sen sekaan sulatettua suklaata. Sitä voi maun mukaan maustaa tomusokerilla ja vaikka ripauksella suolaa tai millä vain. Täältä löytyy ohje, jota voi muokata mieleiseksi: http://vegaanihaaste.fi/reseptit/suklaamousse/

      Poista
  7. Hei,

    Voi apua miten hyödyllisiä vinkkejä ja ihania ohjeita sinulla on tässä blogissa! Ihanaa että jaksat ylläpitää tämmöistä, kiitos siitä :) Meillä ei syödä lihaa, mutta maitotuotteista ja munista luopuminen on vielä vaiheessa, koska en koe osaavani korvata niitä riittävän hyvin. Tällaiset ohjeet tulevat todella tarpeeseen!

    Olen miettinyt, mahtaisiko soijavispipohjaisen marjamoussen tekeminen onnistua hillosokeria (tai ehkä kermapohjaisiin resepteihin sopivaa Hyytelösokeri Multia) käyttäen, siis ilman agaria? Vadelmamoussekakku olisi nimittäin suunnitteilla. Arkailen tuon agarin käyttöä kun se on ihan vieras ja pelkään epäonnistuvani niin että lopputuloksesta ei tule syötävää, kun taas hillo-/hyytelösokerilla tuskin voi tapahtua muuta pahaa kuin että lopputulos jää turhan löysäksi. Sitä paitsi jälkimmäisiä löytyy meidänkin pienestä lähikaupasta, olisi sikälikin helpompi.

    -Emilia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Minusta on ihanaa olla avuksi :) Jos et vielä ole, niin kannattaa tutustua Vegaanihaasteeseen. Se on tosi kiitelty ja kätevä tapa kokeilla vegaaniruokavaliota. Täältä löytyy lisätietoa: http://vegaanihaaste.fi/

      En tiedä, miten paljon hyytelösokerissa tai Multissa on hyytelöimisainetta, joten on vaikea arvioida, kuinka paljon sitä tarvitaan tai että tulisiko tarvittavalla määrällä sopivan makeaa eikä liian imelää. Lukisikohan paketin kyljessä jonkinlaista annosteluohjetta, jota voisi hyödyntää? Mä itse käytän aina agar agaria, mutta ymmärrän, jos sen käyttö arveluttaa, koska se tosiaan on vähän eksoottisempi tuote.

      Poista