lauantai 19. huhtikuuta 2014

Churrot


Vappu on tulossa ja silloin on kiva uppopaistella kaikenlaista. Mitenkäs olisivat vaikka espanjalaiset churrot ja ihana suklaakastike?

Churrot
  • 3 dl vettä
  • 2 rkl öljyä
  • 0,25 tl suolaa
  • 2 rkl sokeria
  • 0,5 tl kardemummaa (ei pakollinen)
  • 3 dl vehnäjauhoja
uppopaistamiseen 
  • n. 7 dl rypsiöljyä
pinnalle 
  • 4 rkl sokeria
  • 1,5 tl kanelia
dippaamiseen
  • 50 g tummaa suklaata
  • 0,5 dl kookosmaitoa
  1. Mittaa vesi, öljy, suola, sokeri ja kardemumma kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. (Voit myös keittää veden vedenkeittimessä, kaataa sen kuumuutta kestävään kulhoon ja lisätä muut aineet sen sekaan.)
  2. Nosta kattila pois levyltä ja mittaa siihen vehnäjauhot. Sekoita tukevalla lusikalla niin kauan, että taikinasta muodostuu kiinteä, pehmeä pallo.
  3. Anna taikinan hieman viilentyä ja laita se sitten pursotuspussiin, jossa on korkeintaan 10 millimetrin kokoinen pursotusterä.
  4. Valmista tässä vaiheessa suklaadippikastike. Mittaa kookosmaito kulhoon ja pilko suklaa sen joukkoon. Kuumenna seosta mikroaaltouunissa puoli minuuttia ja sekoita. Kuumenna lisää pienissä jaksoissa, kunnes suklaa on sulanut.
  5. Kuumenna öljy toisessa kattilassa 190-asteiseksi. Pursota churrotaikinasta noin kymmenen senttimetsin mittaisia pötköjä varovaisesti kattilaan. Leikkaa taikina saksilla poikki, kun se on riittävän pitkä. Varo, ettei öljy roisku, kun churro putoaa öljyyn.
  6. Paista churrot kauniin ruskeiksi ja kääntele tarvittaessa. Jos churrot tarttuvat paistettaessa toisiinsa kiinni, voit leikata ne saksilla irti toisistaan. Churrojen kannattaa antaa paistua reilusti tummiksi (ei palaneiksi), jotta ne kypsyvät myös sisältä.
  7. Nosta churrot reikäkauhalla leivinpaperin päälle hieman kuivumaan. Kierittele churrot sokeri-kaneliseoksessa.
  8. Tarjoile heti suklaadipin kera.


Uppopaistohommissa pitää olla tarkkana, jotta talo ei pala! Älä poistu rasvakattilan luota paistamisen aikana, jotta et vahingossakaan unohda helposti syttyvää öljyä yksistään liedelle kuumenemaan. Jos rasva alkaa poreilla ja savuta, on se liian kuumaa ja syttyy helposti. Siirrä kattila tällöin heti pois liedeltä ja tarvittaessa kaada sen joukkoon lisää öljyä viilentämään sitä. Jos öljy syttyy palamaan, älä koskaan yritä sammuttaa sitä vedellä tai vaahtosammuttimella, sillä seuraukset ovat todennäköisesti tuhoisat. Pidä kattilan kansi lähellä ja tukahduta liekit sillä. Myös sammutuspeite on hyvä olla olemassa keittiössä käden ulottuvilla.

Tässä on todella hyvä Jyväskylän vapaapalokunnen tekemä video, joka havainnollistaa sitä, miksi palavaan öljyyn ei saa kaataa vettä.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Kamomillaa kansien väliin


Blogin kulisseissa on nyt hetken aikaa roudattu kaupasta kassikaupalla vehnäjauhoja ja sokeria, katseltu leivontatarvikeliikkeiden muffinssivuokaosastoja sillä silmällä ja paistettu urakalla keksejä ja kakkusia. Uusia reseptejä ei täällä blogissa ole juuri julkaistu. Syy piilee siinä, että olen alkanut kirjoittaa kirjaa!

Ihan vielä ei kannata laittaa uunia päälle, sillä kirja on vielä hyvin hyvin hyvin alkutekijöissään. Julkaisuajankohdasta minulla ei ole vielä tietoa, mutta varovainen arvio voisi olla vaikkapa joskus ensi keväänä. Kerron asiasta tarkemmin heti, kun tietoa on olemassa.

Valitettavasti blogi tulee nyt väkisinkin hiljenemään, sillä reseptien kehitteleminen sekä kirjaan että blogiin voi käydä liian työlääksi. Sesonkijuttuja ja kavereille leivottuja kakkuja täällä todennäköisesti tulee näkymään vanhaan tyyliin. Vastapainona hiljaiselle blogille syntyy toivottavasti jotain semmoista, mikä ihastuttaa ja saa yhä useammat tutustumaan eläinystävällisen herkkuleivonnan maailmaan.

Toivottavasti tämä oli kiva uutinen! Uusia leipomisideoita tupsahtelee mieleeni, ja olen jo testaillut vaikka mitä reseptejä. Otan tottakai myös teiltä lukijoilta vastaan toiveita siitä, mitä kaikkea kirjassa voisi olla. Tarkoitus on, että kirjassa on pääosin vain uusia reseptejä, mutta muutama vanha tuttu blogin resepti saattaa päästä kirjaan. Minulle voi vinkata myös omista suosikkiresepteistä, jotka voisivat olla hyödyllisiä myös heille, jotka lukevat reseptinsä mieluiten paperilta.


PS. Tampereella on pari paikkaa, joissa saattaa päästä maistelemaan ja arvioimaan Kamomillan koekeittiön tuotoksia. En aio syödä kaikkia satoja pikkuleipiä ja muita juttuja itse, vaan syötän ne työpaikkani eli Runsaudensarven asiakkaille sekä Vegaaniliiton, Oikeutta eläimille -yhdistyksen, Animalian ja Luonto-Liiton Hämeen piirin aktiiveille heidän yhteisellä toimistollaan. Tässäpä voisi siis olla hyvä porkkana tutustua eläinoikeus- ja ympäristöjärjestöjen toimintaan.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Pupun syntymäpäivälahja


Eräs pieni täytti vuoden, ja hänelle toivottiin synttärikakkua, jossa on koristeena pupu. Pupu sai kakun päälle seurakseen myös lahjapaketin. Mitäköhän ihmettä siellä voi olla?


Pupun syntymäpäivälahja eli kakku 20 hengelle
  • Pohjana on kaksi tasona paistettua vaaleaa kakkupohjaa. Pohjat on leikattu tämän ohjeen mukaan.
  • Kakku on kostutettu sokerivedellä.
  • Kakun välissä on mustikoita ja vadelmia sekä mustikkamoussea.
  • Kakku on kuorrutettu ja pursotettu kaksinkertaisella annoksella jämäkkää soijavispiä, jonka seassa on hieman vadelmia väriä tuomassa. Vadelmien siemenet ovat osittain syynä sille, miksi kakun pinnalla on hieman muhkuroita.
  • Koristeet on muovailtu Dr Oetkerin sokerimassasta.


Pupusta tuli yksinkertaisuudessaan aika söpö!

perjantai 28. maaliskuuta 2014

Terkkuja Tuulispäästä!



Tulin juuri kotiin neljän päivän reissulta Eläinsuojelukeskus Tuulispäästä. Tuulispää on eläinten vanhain- ja turvakoti, jossa asustaa neli- ja kaksijalkaisia otuksia, joilla kaikilla on oma tarinansa kerrottavanaan. Asukkaisiin kuuluu vuohia, lampaita, hevosia, poni, hamsteri, kanoja, kukkoja, myskisorsia, koiria, kissoja, kaneja, marsuja sekä mediajulkkis Osku-villisika. Moni heistä oli matkalla teurastettavaksi, mutta he saivatkin loppuelämän kodin Tuulispäästä.

Olin Tuulispäässä vapaaehtoisena auttamassa eläinten hoidossa ja muissa jutuissa. Samalla sain tietysti rapsutella tuulispääläisiä sydämeni kyllyydestä ja oppia heistä ja heidän lajitovereistaan monia uusia asioita. Oli samaan aikaan sekä ihanaa että surullista tutustua eläimiin, koska samalla konkretisoitui niin selvästi se, miten suuri ero heidän ja tuotantotiloilla elävien eläinten elämässä on.

Onneksi meillä on Tuulispää!
  • Tuulispään nettisivut löytyvät osoitteesta www.tuulispaa.org. Siellä on tarkempaa tietoa kaikista Tuulispään asukkaista.
  • Tuulispään Facebook-sivusta kannattaa ehdottomasti tykätä, jos haluaa kuulla näissä kuvissa olevien tyyppien kuulumisia.
  • Löydät paljon lisää kuvia reissultani Kamomillan konditorian Facebook-sivulta. Klikkailehan tiesi sinne!
  • Kuvasin allaolevan vuohien eväsvideon lisäksi muutaman muunkin videon. Tästä linkistä pääset blogin YouTube-kanavalle seurailemaan lisää leppoisaa menoa!

     
Tuulispäässä asustaa tällä hetkellä nelisenkymmentä eläintä. Lajirikkaudesta huolimatta kaikki eläimet tulevat paria poikkeusta lukuun ottamatta hyvin toimeen keskenään.

Kaaleppi-kukon kiekaisu! Kaaleppi on kukko, jota luultiin kuoriutumisen jälkeen tytöksi, joten hän vältti silppurin toisin kuin muut kananmunatuotantoon syntyneet kukot.

Kaaleppi ja myskisorsat Riki, Iines ja Minni lähdössä ulkoilemaan.

Heinän syönnistä voi seurata hienoja päähineitä.

Aamu-lammas märehtii.

Siru-lammas märehtii ja makoilee.

Vuohet ovat tosi uteliaita ja erityisen kiinnostuneita ne ovat kaikesta, minkä voi syödä.

Anselmi ja hänen äitinsä Aprilli.

Leivoin vähän sorkan mallisia keksejä ja yritin ottaa niistä kuvan Osku-possun kanssa.
Osku olisi halunnut mieluummin syödä kuvausmateriaalin. Keksien pohja on törkyöverikeksien pohja ja niiden täytteenä on paistamisen jälkeen lisättyä töhnää, jota on myös törkyöverikeksien täytteenä.

Oskua haukotuttaa.

Kauniita unia!

Entiset tehotuotantokonat Isabella ja Inkeri sekä Kalle-kukko.

Paljon on tutkittavaa ja kuopsutettavaa.

Vuohet tykkäävät maistella kaikenlaisia asioita, kuten kumisaappaiden remmejä.
Tuisku ja Jimi evästauolla.