torstai 31. tammikuuta 2013

Basilika-appelsiinijuoma


Eipä olisi koskaan tullut mieleeni yhdistää basilikaa ja appelsiinia, mutta katsottuani tämän videon alkoi tuo kombo kovasti kiinnostaa. Koska minulla oli sopivasti hollilla kaksi veriappelsiinia, basilikapuska sekä ikivanha mehulinko, testasin ja tykkäsin. Ohjeesta riittää yhdelle aamupalamehuksi, kahdelle kilistelydrinkiksi tai neljälle herkkusnapsiksi.

Basilika-appelsiinijuoma
  • 1 dl tuoretta basilikaa
  • 2 veriappelsiinia tai appelsiinia
  1. Huuhtele basilikat sekä kuori ja paloittele appelsiinit.
  2. Valmista mehuksi mehulingolla tai vaihtoehtoisesti blenderillä. Blenderillä valmistettu mehu kannattaa siivilöidä.
  3. Nautiskele ja ihmettele!

tiistai 29. tammikuuta 2013

Runebergin tortut


Ilmassa on ollut jonkinlaista Runebergin torttu -maniaa, mutta ei se mitään. Tässä tulee vielä yksi resepti, joka on päivitys kahden vuoden takaiselle tavis-Runebergille. Tämä on yksinkertaisesti sanottuna tosi hyvää.

Runebergin tortut (6 kpl)
  • 1,5 dl öljyä
  • 1,5 dl fariinisokeria
  • 1,5 dl omenasosetta
  • 0,5 tl karvasmanteliaromia
  • 0,5 tl suolaa
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl mantelijauhoja
  • 1 dl korppujauhoja
  • 1 tl kardemummaa
  • 1,5 tl leivinjauhetta

Viimeistelyyn
  • 1 dl vadelmahilloa
  • 1 tl vettä
  • n. 1 dl tomusokeria
  1. Öljyä ja jauhota torttuvuoat. Laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen.
  2. Sekoita öljy, fariinisokeri, omenasose, karvasmanteliaromi ja suola.
  3. Sekoita ensin toisessa kulhossa vehnä-, manteli- ja korppujauhot, kardemumma sekä leivinjauhe ja yhdistä ne sen jälkeen nesteiden kanssa.
  4. Jaa taikina vuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 22 minuuttia. Tortut ovat valmiit, kun niihin työnnetty tikku tulee ulos puhtaana.
  5. Anna torttujen jäähtyä 5 minuuttia ja irroita ne varovasti vuoista. Jäähdytä hyvin.
  6. Leikkaa torttuihin veitsellä kolot ja täytä kolot vadelmahillolla.
  7. Sekoita tomusokeri sekä vesi tahnaksi ja pursota sillä hillon ympärille rengas.
Jos paistat tortut muffinssivuoissa Runeberg-vuokien sijasta, saat n. 10 leivosta. Paistoaika on muutaman minuutin lyhyempi ja saatat tarvita mainittua enemmän hilloa ja tomusokerikuorrutusta.


Jos video ei toimi tässä, klikkaa itsesi Kamomillan konditorian YouTube-kanavalle.

maanantai 28. tammikuuta 2013

Kaksi kissakakkua


Minulle erittäin tärkeä ihminen täytti kaksi vuotta ja toivoi synttärikakukseen keltaisen kissakakun. Synttäreitä juhlittiin ensin kavereiden ja sitten sukulaisten kanssa, joten sain tehdä kaksi kakkua: kavereille tein kissan kasvot ja sukulaisten kakun päälle muovailin kaksi kissaa sekä lankakerän.

Kissan kasvot
  • Kakun pohjana on yksi, pellillä paistettu pohja, jonka ohjeen löydät täältä. Leikkasin kakkulevystä ensin kolme ympyrää. Kokosin yhden ympyröistä kahdesta puolikkaasta, koska näin sain kaikki kolme ympyrää mahtumaan samaan kakkulevyyn. Lopuista paloista leikkasin yhteensä kuusi korvapalaa.
  • Kakku on kostutettu sitruuna-sokerivedellä.
  • Sen välissä on mansikkamoussea sekä vadelmia. Mansikkamoussen ohjeen löydät, kun luet tekstiä eteenpäin.
  • Kuorrutteena on käytetty värjättyä Alpron soijavispiä.
  • Korvat, silmät, suu, nenä ja rusetti on tehty värjätystä mantelimassasta.
  • Viikset on tehty karkkinauhasta. Käyttämäni nauha on ostettu Runsaudensarvesta, mutta Malacon Snörenit ovat myös vegaanisia ja helpommin saatavilla.


Leikkivät kissat
  • Tässäkin kakussa kakkupohja on sama kuin mansikkatäytekakussa. Leikkasin uunipellillä paistamani kakkulevyn ensin puoliksi. Kummastakin puolikkaasta leikkasin pois yhden kolmasosan, jolloin niistä sai muodostettua yhden kakkukerroksen.
  • Samoin kakun kostuke on sama eli sitruuna-sokerivesi.
  • Kakun välissä on vadelmia, mustikoita sekä mustaherukka-mansikkamoussea, jonka ohjeen löydät rullailemalla hieman alaspäin.
  • Tämäkin kakku on kuorrutettu Alpron soijavispillä, mutta sillä erotuksella, että keitin vispin edellisenä päivänä agar agarin kanssa. Näin sain aikaan todella hyvin toimivaa, jämäkkää ja kauniisti pursottuvaa soijakermavaahtoa. Tarkemmat ohjeet löydät täältä.
  • Kissat on muotoiltu mantelimassasta ja lankakerä samasta karkkinauhasta, mistä toisen kakun viikset.


Mansikkamousse
  • 1 prk Alpron soijavispiä
  • 3 dl mansikoita
  • 2 rkl sokeria
  • 0,75 tl agar agar jauhetta
  • hyppysellinen vaniljaa
  1. Sekoita soijavispi ja mansikat. Soseuta ne sauvasekoittimella. Jos käytät pakastemansikoita, kannattaa mansikoita ensin hieman sulattaa.
  2. Sekoita kaikki ainekset kattilaan.
  3. Kuumenna kiehuvaksi ja vähennä sitten hieman lämpöä.
  4. Keitä kaksi minuuttia koko ajan sekoittaen.
  5. Anna jäähtyä ja jähmettyä jääkaapissa useamman tunnin ajan tai seuraavaan päivään.
  6. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi ja käytä kakun täytteenä, kuorrutteena tai syö sellaisenaan.


Mustaherukka-mansikkamousse
  • 1 prk Alpron soijavispiä
  • 1 dl mustaherukoita
  • 2 dl mansikoita
  • 0,5 dl sokeria
  • 0,75 tl agar agar jauhetta
  • hyppysellinen vaniljaa
  1. Soseuta soijavispi ja marjat sauvasekoittimella.
  2. Mittaa kaikki ainekset kattilaan.
  3. Kuumenna kiehuvaksi ja vähennä sitten hieman lämpöä.
  4. Keitä kaksi minuuttia koko ajan sekoittaen.
  5. Anna jäähtyä ja jähmettyä jääkaapissa useamman tunnin ajan tai seuraavaan päivään.
  6. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi ja käytä kakun täytteenä, kuorrutteena tai syö sellaisenaan.

Jämäkkä soijavispi


Soija- ja kauravispit ovat oikein kelpoa kamaa muun muassa kakun päällystämiseen. Kauniiden pursotusten tekeminen niiden avulla voi kuitenkin joskus olla vähän turhan hankalaa, eivätkä pursotukset välttämättä pysy pitkään muodossaan. Tällä helpolla niksillä saa (ainakin!) Alpron Airy & Creamy -soijavispistä todella hyvin vaahtoutuvaa ja kauniisti pursotettavaa vaahtoa.

Jämäkkä soijavispi
  • 1 prk Alpron soijavispiä
  • 0,25 tl agar agar jauhetta
  • 1 rkl sokeria
  • hyppysellinen vaniljaa
  1. Mittaa kaikki ainekset kattilaan.
  2. Kuumenna vispilällä sekoittaen, kunnes seos kiehuu.
  3. Vähennä hieman lämpöä ja anna kiehua samalla vispaten 2 minuuttia.
  4. Anna seoksen jähmettyä jääkaapissa muutaman tunnin ajan tai seuraavaan päivään.
  5. Vaahdota jääkaappikylmä "soijavispihyytelö" sähkövatkaimella jämäkäksi. Käytä sähkövatkaimen isointa tehoa, niin vaahto onnistuu vieläkin paremmin.
  6. Käytä mahdollisimman pian täytekakun kuorruttamiseen ja pursotuksiin.
Jos haluat värjätä vaahdon, lisää elintarvikeväri muiden ainesten joukkoon heti alussa. Jos vispistä on tarkoitus tehdä monenvärisiä vispejä, voit värjätä myös valmiin vaahdon ennen kuorruttamista tai pursottamista.

torstai 24. tammikuuta 2013

Karppaajan Runebergin tortut


Halusin kokeilla, miten onnistuvat vähähiilihydraattiset Runebergin tortut ja mitä kommentteja niistä saisin. Vein tortut Vegaaniliiton kokoukseen parin muun version kanssa maiteltavaksi kertomatta, millä tavoin nämä eroavat niistä muista. Testiraadin antaman arvion voit lukea reseptin perästä.

Koska taikinassa ei ole gluteenia tai ylipäätään mitään viljoja, ovat ruunikset uunista tullessaan kovasti pehmeitä ja murenevia. Jäähtyessään ne jähmettyvät, mutta ovat silti sisältä jokseenkin hentoisia. Suosittelenkin niiden paistamista ennemmin paperisissa tai folioisissa muffinssivuoissa kuin silikonisessa tai metallisessa vuoassa ilman paperi- tai muuta vuokaa.

Karppaajan Runebergin tortut (4–6 kpl vuoan koosta riippuen)
  • 2 rkl pellavarouhetta 
  • 1 dl vettä
  • 1 dl kylmäpuristettua kookosöljyä
  • 0,5 dl Goviosid-makeutusainetta
  • 0,25 tl (tai maun mukaan) karvasmanteliaromia
  • 2 tl kardemummaa
  • 0,5 tl kanelia
  • 0,25 tl inkivääriä
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 dl mantelijauhoa
  • 1 dl kookosjauhoa
  • Pinnalle pakastevadelmia sekä murskattuja makadamiapähkinöitä
  1. Sekoita pellavarouhe veteen ja anna niiden turvota viisi minuuttia.
  2. Yhdistä nestemäinen kookosöljy, Goviosid, karvasmanteliaromi, kardemumma, kaneli ja inkivääri. Sekoita niiden joukkoon pellavansiemen-vesiseos, joka on nyt muuttunut paksuksi, liisterimäiseksi mönjäksi.
  3. Lisää taikinaan vielä manteli- sekä kookosjauhot ja sekoita tasaiseksi.
  4. Jaa taikina vuokiin ja paista 190-asteisessa uunissa 18–22 minuuttia.
  5. Anna torttujen jäähtyä ja leikkaa niihin sitten pienet kolot veitsellä. Täytä kolo pakastevadelmilla ja ripottele sen ympärille murskattua makadamiapähkinää.
Karppitorttujen väriä ihmeteltiin, samoin sitä, miksi päällä oli jotain valkoista hippua ja hillon sijasta kokonaisia vadelmia. Torttujen makua kuvailtiin myös suolaiseksi. Arvelisin tämän johtuvan siitä, että käytin näissä vähemmän Goviosid-makeutusainetta kuin olisin käyttänyt sokeria, eikä Goviosid ainakaan omasta mielestäni maistu sokerilta, vaan joltain vieraalta, joten suu ei välttämättä tunnista sitä makeaksi.

Maisteluiden lopputulos oli se, että ensinnäkin kaikki yllättyivät siitä, että kyseessä oli vhh-leivonnainen – syynä oli varmasti osittain se, että leipurina toimin minä, jolle kyseinen dieetti ei ole erityisemmin sydäntä lähellä. Yksi maistelijoista tykkäsi karppiversiosta eniten, eikä kukaan muukaan ollut sitä mieltä, että se oli kamalaa.

Itselläni ei ollut kauhean korkeat odotukset tämän leivonnaisen onnistumisesta, koska viljaton ja makeutusaineella makeutettu Runebergin torttu kuulosti mahdottomalta tehtävältä. Yllätin tällä siis myös itseni, sillä leivonnainen maistui jopa minun mielestäni ihan hyvältä. 

Goviosid (päivitetty 5.2.2013)


Goviosid on stevian ja erytritolin yhdistelmä, joka sellaisenaan maistuu aika ärhäkälle. Tuotetta kannattaa sen pakkauksen (ja oman kokemukseni perusteella) käyttää vain puolet tavallisen sokerin määrästä – paitsi jos tykkää kylmän metallisesta jälkimausta. Goviosidia myydään ainakin Ekolossa ja Runsaudensarvessa.

Jos haluat karppi-Runebergien päälle valkoisen tomusokeririnkulan, voit tehdä sen Goviosidista pienin varauksin. Goviosidista voi jauhaa tomusokeria tehokkaalla tehosekoittimella, mutta se ei käyttäydy, kuten tomusokeri. Goviosid-tomusokeri vähän niin kuin hylkii vettä, joten se kannattaa sekoittaa öljyn ja veden kanssa. Kookosöljy toimii mielestäni suht hyvin, koska se samalla myös pehmentää Goviosidin omaa makua.

tiistai 22. tammikuuta 2013

Runebergin muffinssi


Runebergin tortut ovat ehdottomasti yksi lempileivonnaisistani, mistä johtuen on kiva muokata reseptiä jälleen hieman uusiksi. Tällä kertaa tein muffinsseja, jotka maistuvat Runebergin tortuilta, mutta joiden suutuntuma on pehmeämpi ja kosteampi. Jos kaipaat originaalimpia torttuja, löytyy blogista ohje myös perus-Runebergeille sekä niiden gluteenittomille kavereille.

Runebergin muffinssit (12 kpl)
  • 2,5 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl mantelijauhoja
  • 2 dl sokeria
  • 1,5 tl kardemummaa
  • 0,25 tl vaniljajauhetta
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 1 dl öljyä
  • 2,5 dl soija- tai kauramaitoa
  • 0,5 tl manteliaromia
Koristeluun
  • jäisiä pakastevadelmia tai vadelmahilloa
  • 2 tl vettä
  • n. 1,5 dl tomusokeria
  1. Vuoraa muffinssipelti muffinssivuoilla ja laita uuni kuumenemaan 190 asteeseen. Jos sinulla ei ole muffinssipeltiä, käytä uunissa leviämättömiä folio-, italian- tai amerikanvuokia.
  2. Mittaa kulhoon vehnäjauhot, mantelijauhot, sokeri, kardemumma, vanilja, suola, leivinjauhe ja ruokasooda. Sekoita hyvin.
  3. Lisää joukkoon öljy, soijamaito ja manteliaromi ja sekoita nopeasti tasaiseksi.
  4. Jaa taikina muffinssivuokiin ja paista esilämmitetyssä uunissa n. 20 minuuttia. Anna muffinssien jäähtyä kunnolla ennen niiden täyttämistä ja kuorruttamista.
  5. Koverra muffinsseihin pieni kolo veitsellä*. Laita koloon vadelmia tai vadelmahilloa.
  6. Tee vedestä ja tomusokerista notkea tahna ja pursota sillä vadelmien ympärille kaunis rengas.
*Kaiversin omat muffinssini kätevällä muffinssin rei'ittäjällä. Ostin "porani" Sokokselta viidellä tai kuudella eurolla ja nyt pääsin kokeilemaan sitä ensimmäistä kertaa. Havaitsin sen hyväksi vehkeeksi! Sillä saa tosi nopeasti ja kätevästi rei'itettyä jokaiseen muffinssiin saman kokoisen ja siistinnäköisen reiän täytettä varten. Voin siis suositella vekotinta sellaisille leipojille, joilla on tapana leipoa isoja määriä kerralla.

maanantai 21. tammikuuta 2013

Runebergin cocktailpalat


Se tulee väistämättä joka vuosi. Sen valmistelut aloitetaan vähintään kaksi kuukautta aiemmin: mietitään ruokia, ostetaan lahjoja, stressataan kaiket yöt ja riidellään, kun ei hermot kestä. Ei kun ei, se olikin joulu. Nyt puhutaan Runebergin päivästä.

Vaikka suurta dramatiikkaa ei Runebergin päivän viettoon yleensä kuulukaan, paljon kiistellään siitä, pitääkö Runebergin tortun maistua vai eikö sen pidä maistua karvasmantelilta. Jos asiasta ei päästä sopuun, voi makean tortun tilalle väsäillä näitä äärimmäisen hienostuneita alkupaloja.

Kiitokset tästä reseptistä kuuluvat eräälle kommentoijalle parin vuoden taakse, joka laittoi linkin tosimiehen Runebergin torttuihin. Koska mielestäni tosimies voi vallan hyvin olla eläimille kiltti sen sijaan, että söisi ne suihinsa, halusin tarjota tällaisen eläinystävällisen elämyksen teille kaikille.

Runebergin cocktailpalat
  • seitan- tai soijamakkaroita tai -nakkeja
  • soija- tai muuta kasvisjuustoa
  • ketsuppia
  • cocktailtikkuja
  1. Leikkaa seitannakit tasaiksi, suupalan kokoisiksi paloiksi.
  2. Viipaloi soijajuusto ja leikkaa siitä pieniä pyöreitä paloja. Aseta soijajuustopalat seitannakin päälle.
  3. Pursota pieni määrä ketsuppia soijajuustopalan päälle ja työnnä cocktailtikku kaikkien ainesten läpi.
  4. Tarjoile mahdollisimman pian, jotta ketsuppi ei kuivetu.

Käytin näissä gourmet-paloissa Topasin La Rossa -makkaroita, mutta valinnanvaraa on paljon enemmän. Kaikki kauppojen kasvismakkarat eivät ole vegaanisia, sillä ne voivat sisältää muun muassa kananmunaa.

En varsinaisesti suosittele Poutun vegaanimakkaroita ja -nakkeja kenellekään, vaikka tiedän paljon ihmisiä, joiden mielestä kyseiset nakit ja makkarat ovat parasta ruokaa maailmassa. Sen sijaan suosittelen Topasin tuotteita, joita löytyy eko- ja erikoiskaupoista sekä isoimmista marketeista. Hyviä ovat myös Vantastic Foodsin tuotteet, joita voi ostaa ainakin Vegekaupasta ja Runsaudensarvesta. Ekolossa (ja ehkä myös Vegekaupassa) myydään (muistaakseni) Viana-merkkisiä nakkeja ja makkaroita, joista minulla ei ole kokemusta.

Vegaaninen juustohylly on sekin kasvamaan päin. Käytin Wilmersburger-merkkistä soijatonta juustoa, joka itse asiassa on kaikkein eniten lehmäjuustomaista syömistäni vegaanijuustoista. Wilmersburgerin juustoja saa ainakin Runsaudensarvesta ja Vegekaupasta. Muita vegaanisia juustomerkkejä ovat esimerkiksi Cheezly, Sheese ja Tofutti.

lauantai 19. tammikuuta 2013

Dinosauruskakkua ja dinosauruksen munia


Taas sai eräs pieni ihminen nimen, ja minä sain kunnian leipoa vieraille kakkua! Kakkuun toivottiin dinosauruksia, joten muovailin pienen brachiosaurusperheen kakkua koristamaan.

Dinosauruskakku
  • Kakkupohjaksi paistoin kaksi mansikkatäytekakun pohjaa uunipellillä. Sain näistä kahdesta kakkupohjasta yhteensä kolme kerrosta kakkua varten. Leikkasin neliönmallisen paperikaavan avulla kummastakin kakkupohjasta ensin pois neliöt. Jäljellejäävistä "reunapaloista" pystyy kaavan avulla leikkaamaan sopivat osat kolmatta kakkukerrosta varten. (Lopuista kakunreunoista tein cake popseja, joiden ohje löytyy tuosta alapuolelta.)
  • Kakku on kostutettu sitruuna-sokeri-vedellä, jolle löydät ohjeen täältä.
  • Kakun toisessa välissä on vadelmamoussea, jonka ohje on tallessa täällä.
  • Toisessa välissä on mustaherukkamoussea, jonka ohjeen löydät tämän kirjoituksen lopusta.
  • Kakku on kuorrutettu Alpron Airy & Creamy -nimisellä soijavispillä, jonka sekaan on laitettu hieman sokeria ja ripaus vaniljajauhetta.
  • Koristeet on muovailtu mantelimassasta, joka on värjätty pastaväreillä.


Koska kakun reunoja jäi yli, tein niistä kakujämätikkareita eli cake popseja. Kuorrutin cake popsit harmaaksi värjätyllä vegaanisella Sweet William -merkkisellä valkoisella suklaalla, jolloin niistä tuli hieman dinosauruksen munan näköisiä. Cake popsit ovat todella makeita, mutta näiden sisällä odottava vadelmayllätys hieman tasapainottaa makeutta.

Dinosauruksen munat (n. 6 kpl)
  • n. 4 dl kakkumuruja (esim. tätä)
  • n. 1 dl vaniljakuorrutetta (esim. tätä)
  • 0,5 tl raastettua limenkuorta
  • (pakaste)vadelmia
  • n. 75 g maidotonta suklaata
  • puutikkuja
  1. Sekoita kakkumurut ja kuorrute. Massan pitäisi olla hyvin koossapysyvää, mutta ei kuitenkaan liian tahmeaa. Tarvittaessa lisää kuorrutetta tai kakkumuruja.
  2. Lisää joukkoon limenkuori makua antamaan.
  3. Ota kourallinen taikinamassaa käteesi ja purista sitä hieman. Aseta vadelma massan keskelle ja puristele sekä muotoile massasta pallo. On tärkeää, että pallo on mahdollisimman tiukasti puristettu.
  4. Laita pallot leivinpaperin päälle ja jääkaappiin hetkeksi jähmettymään. Jos käytät pakastevadelmia, jähmettyvät pallot hyvin nopeasti. Jos käytät tuoreita vadelmia, anna pallojen jähmettyä puolen tunnin ajan.
  5. Sulata pari palaa suklaata, kasta puutikku siihen ja työnnä tikku pallon sisään. Purista tikun ympärille mahdollisesti syntyvät kolot takaisin umpeen. Laita pallot takaisin jääkaappiin, jotta suklaa jähmettyy.
  6. Sulata suklaa ja ota sitä isoon lusikkaan. Pyörittele palloja lusikassa siten, että ne ovat joka puolelta suklaassa. Anna ylimääräisen suklaan valua takaisin kulhoon.
  7. Aseta suklaalla kuorrutetut pallot joko leivinpaperille, jolloin niiden alapintaan jää jälki leivinpaperista, tai voit myös tökkiä tikut pystyyn paksuun styrox-palaan tai kiinnittää tikut pystyreunaiseen laatikkoon tiukasti pyykkipojilla. Laita dinosauruksen munat vielä jähmettymään jääkaappiin ja odottamaan niiden syöjiä


Mustaherukkamousse (n. 5 dl)
  • 3 dl mustaherukoita
  • 2,5 dl soijavispiä (suosittelen Alpron Airy & Creamya)
  • 0,5 dl sokeria
  • 0,75 tl (7,5 ml) agar agar jauhetta*
  • ripaus vaniljajauhetta
  1. Soseuta mustaherukat ja soijavispi sauvasekoittimella. 
  2. Sekoita kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna. Kun seos kiehuu, laske hieman lämpöä ja anna kiehua kaksi minuuttia.
  3. Anna massan jäähtyä ja jähmettyä kylmässä seuraavaan päivään.
  4. Vaahdota sähkövatkaimella ja käytä sellaisenaan jälkiruokana tai kakun täytteenä.
*Agar agar jauheen sijasta voit käyttää 2,25 tl (12,5 ml) agar agar hiutaleita. Keitä seosta tällöin n. viisi minuuttia eli kunnes hiutaleet ovat kokonaan liuenneet. Mousse onnistunee myös Vegesetillä tai Vegegelillä, joiden annostus ja käyttötapa on sama kuin agar agar jauheen .

Täytekakun kostuttaminen


Ajattelin, että olisi paikallaan kirjoittaa kakkujen kostuttamisesta ihan oma juttunsa sen sijaan, että aina vain komennan resepteissäni kostuttamaan kakun "esimerkiksi kahvilla". Kakkujen kostuttamisesta ei kuitenkaan ole olemassa mitään yleispätevää säännöstöä, joten tarkkojen määrien antaminen on hieman hankalaa. Tässä kuitenkin vinkkejä, joiden avulla aloittelijan pitäisi päästä täytekakkuhommissa alkuun.

Miksi täytekakku pitää kostuttaa?
  • Kuiva täytekakku on tietysti kauhistus, mutta sen lisäksi kakun kostuttaminen vaikuttaa kakun mehevöitymiseen ja kakun makujen yhdistymiseen ainoastaan myönteisesti – ja jos olen ymmärtänyt oikein, niin kaikin puolin hyvänmakuiset kakut ovat se juttu, johon tähdätään.
  • Kakun kostuttaminen voi pelastaa huonolta vaikuttavan kakun! Jos kakkutaikinaa on sekoitettu liikaa ja kakusta tulee kumimainen, voi kakun kostuttaminen poistaa kumimaisuuden. Lisäksi murenevainen ja kuiva kakku saattaa pysyä paremmin koossa, kun sen kostuttaa.
  • Pääsääntöisesti suosittelen kostuttamaan kaikki täytekakut joitakin todella meheviä suklaakakkuja lukuunottamatta. Jos kakun täytteet ovat kovin kosteat, esimerkiksi pakastetuista marjoista tehdyt soseet, niin kakkupohjaa ei tarvitse kostuttaa paljon.

Kuinka kakku kostutetaan?
  • Jos kakkupohjasi on paistettu tasona uunipellillä, käännä kakku ensin ylösalaisin. Kakun paistopinta ei ime nestettä yhtä hyvin kuin kakun leivinpaperia vasten ollut huokoinen pohja.
  • Leikkaa kakku sopiviin osiin ja nosta kakun alin levy lautaselle tai muulle vastaavalle kakkualustalle.
  • Kostutusnesteen voi levittää kakun pinnalle joko pullasudilla tai lusikalla
    • Pullasutiversio: Kasta pullasuti nesteeseen ja sivele nestettä rauhallisesti kaikkialle kakun pinnalle.
    • Lusikkaversio: Ota nestettä lusikkaan, kallista lusikkaa hieman ja kuljeta sitä kakun pintaa pitkin. Käsittele näin koko kakku.
  • Anna nesteen imeytyä kakkuun hetken aikaa, esimerkiksi minuutin ajan, ennen kuin levität sen päälle täytettä ja nostat seuraavan kakkulevyn täytteen päälle kostutettavaksi.

Kuinka paljon nestettä tarvitaan?
  • Käytettävän nesteen määrään vaikuttavat muun muassa kakun paksuus, kakkupohjan oma kosteus, käytettävät täytteet sekä kakuntekijän ja -syöjien mieltymykset.
  • Tässä muutamia suuntaa-antavia arvioita yhdelle 2-senttiä paksulle kakkulevylle. Kerro nesteen määrä kakkulevyjen eli kakun kerrosten määrällä, niin saat koko kakkua varten tarvittavan nestemäärän.
    • Pyöreä kakkulevy
      • halkaisija 24 cm, n. 0,5 dl nestettä.
      • halkaisija 20 cm, n. 2 rkl (30 ml) nestettä.
      • halkaisija 16 cm, n. 4 tl (20 ml) nestettä.
    • Neliönmallinen kakkulevy
      • sivun pituus 20 cm, n. 0,5 dl nestettä.
      • sivun pituus 15 cm, n. 2 rkl (30 ml) nestettä. 
      • sivun pituus 10 cm, n. 1 rkl (15 ml) nestettä.
  • Jos painat kakkulevyä kevyesti sormella, pitäisi kakun tuntua kostealta ja kostuttamatonta kakkulevyä pehmeämmältä. Se ei kuitenkaan saa tuntua märältä.

Millä kakun voi kostuttaa?
  • Sitruuna-sokeri-vesiseos, joka toimii loistavasti hedelmä- ja marjakakuissa. Ohjeen tälle kostukkeelle löydät tämän kirjoituksen lopusta.
  • Vaihtoehto sitruunalle on limetti ja sokerin sijasta nesteen voi makeuttaa esimerkiksi agavesiirapilla.
  • Ananasmehu oli omassa lapsuudessani klassinen täytekakun kostuke ja se sopii sellaisenaan tai vedellä laimennettuna kakkuja kosteuttamaan edelleen.
  • Kahvi sopii erityisesti suklaakakkuihin. Kakku ei lopulta maistu kahvilta, mutta sen sijaan kahvi täydentää ja korostaa suklaan makua entisestään. Käytän kakun kostuttamiseen yleensä pikakahvia sen nopean valmistamisen vuoksi.
  • Soija- tai kauramaitoa voi myös käyttää kostuttamiseen joko sellaisenaan tai makeutettuna. Suosittelen näitäkin ennemmin suklaa- kuin marja- tai hedelmäkakkuihin.


Sitruuna-sokeri-vesiseos (n. 1,5 dl)
  • 1 dl sitruunamehua (itsepuristettua tai valmista mehua)
  • 0,5 dl vettä
  • 0,5 dl sokeria
  1. Sekoita kaikki ainekset ja odota, että sokeri sulaa. Jos haluat nopeuttaa sokerin sulamista, voit sekoittaa sokerin ensin kiehuvaan veteen ja lopuksi yhdistää sokeriveden sitruunamehuun.
  2. Käytä kakun kostuttamiseen.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Kurpitsapiirakka ja paahdetut kurpitsansiemenet


Luulin, että en ole lainkaan kiinnostunut kurpitsoista, mutta eräänä päivänä eli viime perjantaina ostin kaupasta butternut squashin eli myskikurpitsan kotiin ihmeteltäväksi. Englanninkielisen nimensä mukaisesti myskikurpitsassa on miellyttävän pähkinäinen ja voinen maku, jonka taipumista keitoiksi, muffinsseiksi ja muiksi herkuiksi aion kyllä tulevaisuudessakin kokeilla. Tällä kertaa tein kurpitsasta piirakan ja paahdoin sen siemenet naposteltaviksi.

Kurpitsan paahtaminen
  • 1 myskikurpitsa
  1. Halkaise kurpitsa kahtia ja koverra sen siemenet pois veitsellä, lusikalla tai jäätelökauhalla.
  2. Leikkaa kurpitsan puolikkaat noin kuuteen osaan.
  3. Levitä palat uunipellille leivinpaperin päälle.
  4. Paista 200-asteisessa uunissa ensin 20 minuuttia, käännä lohkot ja paista toiset 20 minuuttia eli kunnes kurpitsanpalat ovat pehmenneet.
  5. Poista paloista kuoret, kun palat ovat hieman viilentyneet.


Kurpitsansiemeniä ei kannata heittää biojätteeseen, sillä niistä saa hyvää naposteltavaa. Ne valmistuvat samassa hötäkässä kurpitsan paahtamisen ja piirakan paistamisen kanssa. Ne sopivat keliaakikoille sekä heille, jotka kaipaavat lautaselleen hyviä rasvoja ja proteiinia hiilihydraattien kustannuksella.

Paahdetut kurpitsansiemenet
  • Yhden myskikurpitsan siemenet
  • 0,75 tl öljyä
  • 0,25 tl suolaa
  1. Erottele siemenet kurpitsan jämistä. Tämä onnistuu helposti nyppimällä siemenet erilleen kurpitsan"lihasta" tai puristelemalla niin, että siemenet pompsahtavat esiin kurpitsariekaleiden sisältä.
  2. Sekoita siementen joukkoon öljy sekä suola ja levitä siemenet leivinpaperin päälle.
  3. Paahda siemeniä 200-asteisessa uunissa noin viisi minuuttia eli kunnes ne alkavat poksahtelemaan ja pomppimaan.
  4. Tarjoile sellaisenaan snäksinä tai ripottele salaattiin tai keiton päälle.


Kurpitsapiirakka on minulle ennestään vieras juttu, mutta tykkäsin kyllä tästä ensimmäisestä tekeleestäni. Täytteen mausteet kannattaa laittaa sekaan pieni määrä kerrallaan ja maistella välillä, joko massa maistuu hyvältä. Jos minulla olisi ollut varastoissani pekanpähkinöitä, olisin painellut niitä piirakan pinnalle paistamisen loppuvaiheessa, mutta tällä kertaa mentiin ilman maukkaita koristeita.

Kurpitsapiirakka (8–12:lle) 

Pohja
  • 100 g vegaanista margariinia (suosittelen tummansinistä Keijua)
  • 2 dl vehnäjauhoja
  • 1 dl kaurahiutaleita
  • 0,25 tl suolaa
Täyte
  • 1 paahdettu myskikurpitsa (kts. ohje yllä)
  • 1,5 dl kookosmaitoa (tai kaura- tai soijakermaa tai soija- tai kauramaitoa)
  • 1 rkl kanelia
  • 0,25 tl muskottipähkinää
  • 0,25 tl maustepippuria
  • 0,25 tl neilikkaa
  • 0,5 dl täysruoko- tai fariinisokeria
  • 0,25 tl suolaa
  1. Valmista piirakalle pohja nyppimällä margariini, jauhot, kaurahiutaleet ja suola tasaiseksi massaksi. Tee taikinasta pallo ja laita se jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi tekeytymään. (Tässä vaiheessa on hyvä hetki paahtaa myskikurpitsa kypsäksi.)
  2. Painele taikina n. 20-senttisen vuoan pohjalle ja reunoille tasaiseksi kerrokseksi. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 225-asteisessa uunissa 10 minuuttia. Kun esipaisto on valmis, vähennä uunin lämpö 200 asteeseen.
  3. Valmista pohjan esipaistamisen aikana piirakan täyte. Soseuta kypsä myskikurpitsa ja sekoita sen kanssa täytteen muut aineet.
  4. Levitä täyte tasaiseksi kerrokseksi esipaistetun pohjan päälle ja paista 25 minuuttia.
  5. Anna piirakan jäähtyä ennen tarjoilua.

perjantai 11. tammikuuta 2013

Appelsiini-avokadotahna


Tykkään käyttää guacamolessa nesteenä yleensä limemehua, mutta tällä kertaa kokeilin, miten homma toimii appelsiinilla. Appelsiini on tietysti limeä ja sitruunaa makeampi ja vähemmän hapan, mutta sopi mielestäni tähän oikein hyvin.

Guacamole päätyi tällä kertaa tacoihin tofun sekä ison rehuläjän kera. Täydellistä perjantai-illan ruokaa siis!

Appelsiini-avokadotahna
  • 1 kypsä avokado
  • 1 valkosipulinkynsi
  • pieni punasipuli
  • 0,25 tl ruskeaa sokeria
  • 0,25 tl suolaa
  • puolikas appelsiini
  1. Muussaa avokado, murskaa valkosipuli ja hienonna punasipuli.
  2. Yhdistä avokado, valkosipuli, punasipuli, sokeri sekä suola ja purista sekaan appelsiinin mehu.
  3. Tarjoile dippinä tai käytä tacojen tai tortillojen kastikkeena.

torstai 10. tammikuuta 2013

Köyhät ritarit


Köyhiä ritareita tulee tehtyä aika harvoin. Marjahammastani alkoi kuitenkin kolottaa luettuani Kemikaalicocktailin tämänpäiväisen kirjoituksen, joten päätin sulattaa pakastemarjat mehukeittoa aidommaksi ateriaksi. Tässä jälkiruoassa (tai minun tapauksessani päivällisessä) yhdistyvät ihana kanelin tuoksu, aavistus muskottipähkinästä, rapeaksi paahtunut mutta sisältä mehevä leipä, mansikoiden, mustikoiden ja mustaherukoiden raikkaus sekä banaanin ja vaahterasiirapin luonnollinen makeus.

Köyhät ritarit (4:lle)
  • 2 dl kaura- tai soijamaitoa
  • 2 rkl kikhernejauhoja*
  • 0,25 tl kanelia
  • hyppysellinen vaniljajauhetta
  • hyppysellinen suolaa
  • hyppysellinen hienonnettua muskottipähkinää
  • 4 isoa tai 8 pientä siivua vaaleaa leipää
  • vegaanista margariinia tai rypsiöljyä paistamiseen
  • viimeistelyyn marjoja, hedelmiä ja halutessasi vaahterasiirappia
  1. Vispaa kauramaito, kikhernejauhot, vanilja, suola, kaneli ja muskottipähkinä tasaiseksi seokseksi.
  2. Kasta leipäviipaleet vuorotellen nesteeseen noin kymmeneksi sekunniksi, nosta ne pois ja anna ylimääräisen nesteen valua takaisin kulhoon.
  3. Kuumenna paistinpannu ensin kuumaksi, mutta laske sen lämpötila noin puoleen. Paista leipäviipaleet kummaltakin puolen kauniin ruskeiksi rasvassa paistinpannulla.
  4. Tarjoile heti hedelmien sekä marjojen kanssa ja viimeistele annos lorauksella vaahterasiirappia.
* Kikhernejauhot toimivat nesteessä sidosaineena, mutta koska leipä osaa pysyä hyvin koossa itsestäänkin, eivät kikhernejauhot ole välttämättömiä. Jos sinulla ei ole kikhernejauhoja, voit käyttää niiden tilalla 2 rkl soijajauhoja tai 1 rkl pellavarouhetta. Nämäkään eivät ole mitenkään oleellisia asioita köyhien ritareiden onnistumisen takaamiseksi, joten voit hyvin valmistaa köyhät ritarit myös pelkkään maustettuun kauramaitoon kastettuina. Kikhernejauhot, soijajauhot tai pellavarouhe antavat toki nesteelle myös oman makunsa, mutta resepti toimii hyvin ilmankin. Jos haluat tehdä köyhät ritarit vieläkin helpommin, voit käyttää leipäviipaleiden kastamiseen valmiiksi maustettua vaniljasoijamaitoa, kuten tässä reseptissä.

Höttöleipää ja persiljalevitettä


Vaikka pääsääntöisesti yritän syödä leipäni jonain muuna kuin täysin valkoisena höttönä, en voi sille mitään, että joskus on ihan pakko saada patonkia, ranskanleipää tai tätä itsetehtyä ihanuutta vailla sen kummempia ravintoaineita. Asiaa voi hieman korjata sillä, minkä kanssa leipää syö. Kaveriksi tälle voi tehdä vaikka pähkinäpohjaista, gluteenitonta, kypsentämätöntä persiljalevitettä, jonka makumaailma on kikherneitä lukuunottamatta napattu falafeleista.

Höttö- eli vehnäleipä
  • 5 dl vettä
  • 1 pss kuivahiivaa (tai 25 g tuorehiivaa)
  • 0,5 tl suolaa
  • 10–12 dl vehnäjauhoja
  • 0,5 dl rypsiöljyä
  1. Lämmitä vesi 42-asteiseksi eli sellaiseksi, joka tuntuu käteen reilusti lämpimältä. (Jos käytät tuorehiivaa, lämmitä vesi kädenlämpöiseksi.) Anna hiivan liueta veteen ja lisää mukaan myös suola.
  2. Sekoita kaksi kolmasosaa vehnäjauhoista lusikalla taikinaan ja tämän jälkeen ala alustaa loput vehnäjauhot taikinaan. Vaivaa taikinaa käsin ja lisää jauhoja sen verran, että taikina on kimmoisaa eikä tartu käsiin. Lisää öljy ja jatka vaivaamista vielä hetki.
  3. Peitä taikina liinalla ja anna sen kohota lämpimässä paikassa puolisen tuntia. Vaivaa taikinaa uudelleen ja muotoile se haluamasi malliseksi leiväksi. Voit tehdä siitä yhden ison limpun tai pyöritellä siitä puolimetrisen tangon, josta voit kiepauttaa kuvanmukaisen pyöreän leivän. Peitä leipä liinalla ja anna kohota uudelleen.
  4. Paista 200-asteisessa uunissa 30–45 minuuttia. Paistoaika riippuu leivän muodosta. Leipä on valmis, kun se on kauniin värinen ja kun se kuulostaa ontolta koputettaessa.


Persiljalevite
  • 2 dl cashewpähkinöitä
  • 0,5 dl sitruunamehua
  • (2 rkl vettä)
  • 0,5 tl jauhettua juustokuminaa eli jeeraa
  • 0,25 tl suolaa
  • 1 valkosipulinkynsi murskattuna
  • 1 dl tuoretta persiljaa
  1. Peitä pähkinät runsaalla vedellä ja anna niiden liota yön yli. Kaada liotusvesi pois.
  2. Yhdistä cashewpähkinät sekä sitruunamehu tehokkaaseen tehosekoittimeen ja hienonna sileäksi tahnaksi. Voit joutua pysäyttämään koneen useita kertoja kaapiaksesi vielä hienontumattomat pähkinämurut pois kulhon reunoilta. Lisää tarvittaessa vettä, mikäli homma ei ota sujuakseen.
  3. Lisää loput aineet ja pyöräytä tehosekoitinta vielä sen verran, että myös persilja hienontuu.


Loppuun vielä ravintolasuositus! Minulla ja avomiehelläni oli eilen vuosipäivä, joten kävimme syömässä Oluthuone Esplanadilla. Ravintolan listalta löytyy valmiiksi yksi täysin vegaaninen annos eli Veggie Burger, jonka tilasin ja josta tykkäsin tosi paljon. Listalta löytyy myös toinen annos, jonka saa pyydettäessä vegaanisena, mutta koska sienet eivät ole se minun juttuni, päädyin burgeriin.

Burgeri oli tosi hyvää, hampunsiemenistä ja kasviksista tehty pihvi oli rakenteeltaan mukava ja kaikki muutkin täytteet passasivat oikein hyvin saman sämpylän väliin. Myös burgerin kaverina tulleet perunat maistuivat tosi hyviltä ja rapeilta. On tosi kiva saada ravintolasta vegaaniruokaa, josta on osattu tehdä maukasta ilman ääretöntä määrää chiliä, karria tai muita voimakkaita mausteita. Minulla ei ole mitään voimakkaasti maustettua ruokaa vastaan, mutta joskus tulisilla mausteilla peitellään sitä, että ruoka ei oikeasti maistu miltään.

Ekstraplussaa tulee siitä, että burgeriin kuuluu oletusarvona vegaaninen juustosiivu! Yleensä tuollaiset ihmeellisyydet saa mukaan vain pyydettäessä, eikä yleensä silloinkaan. Omaan makuuni annos oli hieman turhan rasvapainotteinen ja olisinkin kaivannut siihen enemmän tuoretta rehuosastoa. Ensi kerralla pyydänkin ehkä erillisen salaatin mukaan annokseen. Kertaan kuitenkin, että tykkäsin annoksesta tosi paljon.

Ja ai niin! Jälkkäriksi tilasin ravintolan omatekemää soijapohjaista jäätelöä kuusenkerkkäsiirapilla. Vegaanisia tottakai nekin!


Myös Gastropapu-blogin Liinalla on asiaa Oluthuone Esplanadista, jos kaipaatte toista mielipidettä asiaan. Gastropapuun kannattaa joka tapauksessa tutustua, sillä sieltä löytyy tosi paljon vinkkejä siihen, mistä ravintoloista Tampereella saa vegaaniruokaa.

tiistai 1. tammikuuta 2013

Piimätönlimppu


Tämä limppu sopii niin joulu- kuin pääsiäislimpuksi sekä tietysti piimättömäksi limpuksi aina silloin, kun ei haluta viettää joulua tai pääsiäistä. Tein tästä ensimmäisen vedoksen jouluna, mutta erinäisistä syistä johtuen se näytti enemmän istukalta kuin leivältä. Se oli kuitenkin niin hyvää, että muokkasin reseptin myös esteettisesti paremmaksi.

Mämmi- ja leipämaltaita voi ostaa ainakin vähän isommista ruokakaupoista. Ne löytyvät jauho-osastolta todennäköisesti ruisjauhojen lähettyviltä. Minulla ei ollut fenkolia tai kuminaa jauhetussa muodossa, joten tein niistä jauhetta huhmareella. Leipään voi laittaa siemenet myös kokonaisina, jos niiden jauhaminen tuntuu työläältä.

Piimätönlimppu
  • 1,5 dl vettä
  • 1,5 dl maustamatonta soijajogurttia (tai vettä)
  • 25 g hiivaa
  • 0,25 dl öljyä
  • 0,25 dl (ruoko)siirappia
  • 0,5 tl suolaa
  • 1 tl jauhettua anista
  • 1 tl jauhettua kuminaa
  • 1 tl jauhettua fenkolia
  • 1 dl leipämaltaita
  • 1 dl ruisjauhoja
  • n. 5 dl vehnäjauhoja
  1. Lämmitä vesi sekä soijajogurtti kädenlämpöisiksi ja murenna niiden sekaan hiiva. Sekoita mukaan öljy, siirappi, suola, jauhetut siemenet, leipämaltaat ja ruisjauhot.
  2. Lisää kolme desilitraa vehnäjauhoja ja sekoita tasaiseksi. Vaivaa mukaan lisää vehnäjauhoja, kunnes taikina on kimmoisaa. Taikina saa jäädä hieman tahmeammaksi kuin pelkistä vehnäjauhoista tehty leipätaikina.
  3. Anna taikinan kohota liinan alla puoli tuntia. Vaivaa taikina uudelleen kimmoisaksi ja leivo siitä pyöreä limppu. Anna limpun kohota uudelleen. Paista limppua 200-asteisessa uunissa, leivinpaperilla peitettynä n. 50 minuuttia.

Muistoja köökin puolelta, 2012 edition

Kivaa tätä vuotta teille kaikille! Eilen päättyneen vuoden aikana opin monenlaisia juttuja ja innostuin vielä useammasta asiasta. Joitain asioita keksin toki ihan itsekin, mutta isona apuna kaikessa oppimisessa olivat niin keittokirjat, blogit kuin YouTube-kanavatkin. On ihan käsittämättömän mahtavaa, kuinka paljon vegaanitietoutta tästä maailmasta löytyykään!

Tässä lista niistä kivoista jutuista, jotka jäivät minulle parhaiten mieleen leipomis- ja herkkuasioista:
  • Suklaan temperointi vei mennessään. Luulen, että en aio enää koskaan edes yrittää tehdä konvehteja temperoimattomasta suklaasta, sillä on kiehtovaa seurata, miten suklaan rakenne muuttuu lämmitettäessä ja jäähdytettäessä.
  • Ihastuin cashewpähkinöiden monikäyttöisyyteen, sillä niistä voi tehdä levitteitä, dippejä, suklaatorttuja, pirtelöitä ja salaatinkastikkeita. Tein liotetuista ja hienonnetuista cashewpähkinöistä kerran jopa amerikkalaisia pannukakkuja, mutta niiden tuolloin ylöskirjoittamani resepti on toistaiseksi hukassa, enkä pääse jakamaan sitä täällä.
  • Opin tekemään todella hyvänmakuista ja rakenteeltaan verratonta jäätelöä. Suosikkini (ja muiden syöjien suosikki) taisi olla vaahterasiirappijäätelö.
  • Keksin, kuinka tehdään agar agarin avulla hyvin vatkautuvaa marjamoussea kakun väliin laitettavaksi tai sellaisenaan syötäväksi.
  • Pursotettavien pikkuleipien koossapysymisen "salaisuus" paljastui.
  • En muista koskaan syöneeni niin paljon popkornia kuin viime vuonna. Tämä johtui siitä, että vihdoin kokeilin, miltä oluthiivahiutalet maistuvat popkornien mausteena. Ja ne kyllä maistuvat!